Kaleva julkaisi (12.11.) jutun ”Enemmistö piispoista ei vihkisi homopareja”. Juttu sisälsi pari väitettä, joita on syytä kommentoida.
Ensiksikin siinä väitettiin, että kun pappi vihkii sateenkaariparin, avioliitto on laillinen, eikä kirkolla ole mitään sanavaltaa sen pätevyyteen. Tulkinta on virheellinen.
Avioliittolaki tuntee kaksi vihkimistapaa, kirkollinen vihkiminen ja siviilivihkiminen.
Muutettaessa avioliittolaki sukupuolineutraaliksi todettiin nimenomaisesti, ettei muutos koske kirkkojen ja muiden uskonnollisten yhteisöjen perustuslailla suojattua oikeutta päättää itse vihkimiskäytännöistään. Avioliittolain 16 §:n mukaan kirkollisen vihkimisen ehdot ja muodot määrää se uskonnollinen yhdyskunta, jossa vihkiminen toimitetaan.
Koska ev.lut.kirkko on, kuten Kalevan jutussakin on mainittu, viimeksi syksyllä 2015 kirkolliskokouksen päätöksellä todennut, että kirkollinen avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto, ei samaa sukupuolta olevilla pareilla ole oikeutta saada kirkollista avioliittoon vihkimystä. Tästä seuraa, ettei myöskään papilla ole oikeutta toimittaa samaa sukupuolta olevan parin vihkimistä.
Pappi saa avioliittolain 17 §:ään perustuvan vihkimisoikeuden vain ja ainoastaan kirkon pappina. Hänellä ei ole yleistä vihkimisoikeutta eikä oikeutta suorittaa esimerkiksi siviilivihkimistä.
Avioliittolain 19 §:n mukaan vihkiminen on mitätön (vailla oikeusvaikutusta), jos vihkimisen on toimittanut joku, jolla ei ollut vihkimisoikeutta. On selvää, että viime päivinä tapahtuneissa kirkollisissa vihkimisissä papeilla ei ole ollut oikeutta vihkimiseen ja näin ollen avioliittolain mukaan tällaiset vihkimiset ovat mitättömiä vihkimisoikeuden puuttumisen vuoksi.
Kalevan jutussa viitattiin professori Urpo Kankaan Lännen Medialle antamaan haastatteluun, jossa Kangas väitti, että kirkko yrittää toiminnallaan korottaa itsensä perustuslain yläpuolelle.
Kangas poimii perutuslaista agendaansa sopivia kohtia, mutta ei jostain syystä halua tai ole ymmärtävinään perustuslain 11 §:ssä turvattua uskonnonvapauteen perustuvaa kirkon sisäistä autonomiaa ja perustuslain 76 §:ssä säädettyä lainsäädäntöautonomiaa, jotka muun muassa realisoituvat avioliittolain 16 §:ssä siten, että kirkko itse päättää omista vihkimiskäytännöistään. Mainittakoon vielä selvyyden vuoksi, että avioliittoon vihkiminen on kirkon näkökulmasta katsottuna uskonnonharjoittamista. Tämän kannan on ilmaissut myös eduskunnan perustuslakivaliokunta.
Homoparien kirkolliset vihkimiset loukkaavat kirkon yhteisöllistä uskonnonvapautta. Kirkolla olisi oikeus saattaa näiden vihkimisten pätevyys yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Se on toinen kysymys, olisiko se järkevää, mutta on myös yleisten oikeusperiaatteiden vastaista antaa oikeussuojaa vihkimisille, jotka toimitetaan niin vihkijän kuin vihittävienkin tieten vastoin kirkon avioliittokäsitystä ja järjestystä.
Pekka Lahdenperä
varatuomari
Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.