Papat tal­koi­li­vat tur­pas­mö­kin

Tyrnävän kotiseutu- ja museoyhdistyksen pihaan nousi talkoovoimin perinteinen turpasmökki. Rakentamiseen osallistui kymmenkunta paikallista ikämiestä, jotka tunnettaan kylillä myös pyöräilijäpappoina.

Turpasmökin rakentamiskustannukset pysyivät lähes nollassa, sillä turppaat nostettiin läheisestä pellosta, ja kunta tarjosi puutavaran. <br>Talkootöihin osallistui kymmenkunta miestä.
Turpasmökin rakentamiskustannukset pysyivät lähes nollassa, sillä turppaat nostettiin läheisestä pellosta, ja kunta tarjosi puutavaran. Talkootöihin osallistui kymmenkunta miestä.
Turpasmökin rakentamiskustannukset pysyivät lähes nollassa, sillä turppaat nostettiin läheisestä pellosta, ja kunta tarjosi puutavaran. Talkootöihin osallistui kymmenkunta miestä.
Kuva: Kontiainen Jarmo

Tyrnävän kotiseutu- ja museoyhdistyksen pihaan nousi talkoovoimin perinteinen turpasmökki. Rakentamiseen osallistui kymmenkunta paikallista ikämiestä, jotka tunnettaan kylillä myös pyöräilijäpappoina.

Kuten muissakin merkittävissä rakennuskohteissa, myös kotiseutu- ja museoyhdistyksen pihan työmaalla oli tarkkaan jaetut vastuualueet: talkoo-organisaatioon kuului muun muassa kyntäjä, suunnittelija, turpastiilien tekijät ja luonnollisesti muutama asiantuntija.

Mökin seinien rakennusmateriaali eli turppaat nostettiin läheisestä pellosta, ja tarvittavan puutavaran tarjosi kunta. Kun yhdistyksen varastosta löytyi vielä tervaa katon ja oven käsittelemiseen, niin rakentamisesta aiheutuneet kustannukset pysyivät lähes nollassa.

Seinien muuraamisesta vastanneet Veijo Vähänen ja Keijo Hartikka kuuluvat Tyrnävän kotiseutuyhdistyksen johtokuntaan.

Heidän mukaan ajatus turpasmökin rakentamisesta juolahti mieleen jo keväällä. Mallia rakentamiseen Hartikka sai Limingan perinnealbumista löytyneestä valokuvasta.

"Albumissa luki, että kuvassa on Kekin eukon turpasmökki", Hartikka naurahtaa.

Paikallishistoriaa tunteva Hartikka kertoo lähialueilla olleen useita kymmeniä turpasmökkiä asuinkäytössä 1900-luvun alkupuolella.

"Mökit olivat suunnilleen tämän kokoisia - pikkuisen isompia tai pienempiä. Osassa oli tulipesäkin eli niissä pystyi asumaan kylmempien säiden aikaan", Hartikka kertoo.

Turppaita on käytetty myös muun muassa navetoiden ja maakellareiden rakentamiseen.


Tyrnävän turpasmökin
viralliset tupaantuliaiset pidettiin viime viikon perjantaina. Uuden rakennuksen kunniaksi lämmitettiin savusauna ja paistettiin makkarat.

Kyntötöissä ja turpaiden kääntämisessä avustanut tyrnäväläinen maanviljelijä Eino Riikala on innoissaan talkoohengen aikaansaannoksesta.

"Perinteitä tässä pyritään ylläpitämään ja mukavahan se on muutenkin touhuta", hän sanoo.

Vähänen ja Hartikka eivät aio jäädä lepäämään laakereille vaan suunnittelevat jo seuraavaa projektia eli vanhanajan kyläpajaa.

Yhdistyksellä on jo seppä Veikko Kaupin vanhoja työvälineitä, mutta ahjo pitäisi vielä rakentaa.