Syyttäjän mukaan keskusrikospoliisin ei ole tarpeen suorittaa lisätutkintaa poliisin toimien osalta Kastellin pankkiryöstössä, jossa ryöstäjän pakomatka katkaistiin ampumalla sen jälkeen, kun tämä uhkasi aseella poliiseja. Samalla ryöstön pääepäilty, kuusikymppinen oululaismies loukkaantui ja sai vammoja käsivarsiinsa.
Rikoskomisario Tapio Mäkelä keskusrikospoliisin Oulun yksiköstä sanoo, että poliisien käyttäytyminen kyllä tutkitaan, mutta vain osana muuta rikostutkintaa.Tutkinnassa rikosnimikkeenä on törkeä ryöstö, poliisin väkivaltainen vastustaminen ja jonkin verran laittomia uhkailuja myös siviilejä kohtaan.
Syyttäjä on velvoitettu hoitamaan tutkinnanjohtamista silloin, kun poliisia epäillään jostain rikoksesta.
"Syyttäjä on ilmoittanut, ettei tässä vaiheessa ole tarpeen vaatia lisätutkintaa poliisien toimien osalta, eli toimivaltainen tutkinnanjohtajataho on kertonut kantansa. Nyt sellaista tutkintaa ei katsottu aiheelliseksi aloittaa", Mäkelä toteaa.
Ryöstön pääepäillyn kuulustelut eivät ole vieläkään edenneet, sillä hänen vammansa vaativat jatkuvasti toimenpiteitä, vaikka eivät olekaan vakavia.
"Tällä viikolla kyllä varmasti täytyy päästä kuulemaan", Mäkelä sanoo.
Koulutusta kahdesti vuodessa
Sisäasiainministeriön poliisiosaston rikoskomisario Seppo Sivula kertoo, että poliisin voimakeinojen käytön tilanteista on tehty tyhjentävä luettelo. Sen perusteella poliisilla on virkatehtävää suorittaessaan oikeus käyttää tarpeellisia voimakeinoja vastarinnan murtamiseksi, henkilön paikalta poistamiseksi, kiinniottamiseen, vangitun pakenemisen estämiseksi, esteen poistamiseksi tai välittömästi uhkaavan rikoksen estämiseksi.
Myös poliisilla on lupa hätävarjeluun, eikä silloin ole kyse laissa suotujen toimivaltaoikeuksien käytöstä.
"Oulun tapauksessa uhka on antanut poliisille toimivallan aseen käyttöön. Poliisin kannalta on edullisempaa, jos toimivalta tulee pykälien mukaan, sillä on eri asia ruveta perustelemaan toimintaa hätävarjelulla. Ulkopuolisen kun on vaikea jälkeenpäin ajatella sitä, mikä tilanne on poliisin kannalta ollut", Sivula toteaa.
Poliisi saa käyttää ainoastaan niitä voimakeinoja, joihin hän on saanut koulutuksen, oli kyse sitten sumuttimesta, käsiraudoista, patukasta tai ampuma-aseesta. Pohja luodaan jo poliisikoulussa, mutta taito pidetään yllä harjoituksin ja tasokokein.
"Koulutusta on oltava kahdesti vuodessa ja ampumataito mitataan vuosittain monipuolisella tasokokeella", Seppo Sivula kertoo.
Laitoksen resursseista riippuen koulutusta pyritään järjestämään useimminkin. Lääneissä ja kihlakunnissa on poliisikoulun hyväksymät ampumakouluttajat, jotka ovat saaneet kaikkiin poliisin voimankäyttövälineisiin kouluttajakoulutuksen.