Tyhjät juomapullot ja -tölkit palautuvat Suomessa hyvin. Uudelleen täytettävistä lasi- ja muovipulloista palautui viime vuonna noin 98 prosenttia sekä juomatölkeistäkin 90 prosenttia. Varsinkin pullojen palautusaste on jo pitkään hivuttautunut lähelle sataa prosenttia.
Ekopulloyhdistyksen kehitysjohtajan Tapani Sieväsen mukaan juomapakkausten hyviä palautusprosentteja selittää pakkausten pantillisuus. Pantteja ei käytetä houkuttimina juuri Skandinavian ulkopuolella, ja noissa muissa maissa palautusasteet tahtovatkin jäädä 50--60 prosenttiin, Sievänen kertoo.
Kertakäyttöpulloille tulevaa kierrätysjärjestelmää kehitysjohtaja vertaa alumiinitölkkien palautusjärjestelmään. Kuluttajan palauttama juomapakkaus kierrätetään materiaalina uuteen käyttöön, muovipullo rouhimalla ja alumiinitölkki sulattamalla.
Suomessa on aika ajoin selvitetty eri pakkausmateriaalien ympäristövaikutuksia. Yksiselitteiseen paremmuusjärjestykseen niitä on vaikea laittaa, Tapani Sievänen myöntää.
"Paremmuusjärjestys riippuu tarkastelukulmasta eli siitä, mitä asiaa painotetaan. Pakkausten palautusasteen pysyminen korkealla on edelleenkin tärkeää."
Ekopulloyhdistys ry hallinnoi uudelleentäytettävien olut- ja virvoitusjuomapullojen käyttöä ja kierrätystä Suomessa. Pantillisten juomatölkkien palautusta puolestaan hallinnoi Palpa eli Suomen Palautuspakkaus Oy.
Juomapulloille on Suomessa tällä hetkellä noin 9 300 vastaanottopistettä ja tölkeille 6100 vastaanottopistettä.