Nopea teknologian kehittäminen leikkaisi Suomen kasvihuonekaasupäästöjä ja vähentäisi pitkällä aikavälillä päästöjen vähentämisen kustannuksia. Mitä aikaisemmin puhtaaseen teknologiaan panostetaan, sitä suurempi on vuosien mittaan saatava kustannussäästö, arvioidaan Tekesin rahoittaman teknologia- ja ilmastomuutos -ohjelman loppuraportissa.
Erikoistutkija Sanna Syri VTT Prosesseista arvioi, että jos päästöjä on vähennettävä esimerkiksi viidennes vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä, vuosikustannuksissa säästetään satoja miljoonia euroja. Tämä on mahdollista vain, jos teknologian kehittämiseen on panostettu ajoissa.
Syri sekä erikoistutkija Antti Lehtilä tarkastelivat teknologian kustannustehokkuutta päästöjen rajoittamisessa eri skenaarioiden avulla. Skenaariot ulottuvat vuoteen 2030 saakka. Lähtöoletuksena on, että nykyinen energiaverotus poistetaan vuoden 2010 jälkeen vähitellen ja Suomessa siirrytään kasvihuonekaasujen päästöverotukseen.
Jos teknologinen kehitys etenisi Suomessa optimistisen vaihtoehdon mukaisesti, ilmastonmuutosta hillitsemään tähtäävät toimet vauhdittuisivat tutkijoiden mukaan jo paljon ennen vuotta 2030. Suomesta tulisi lisäksi maailmanlaajuisesti merkittävä puhtaan teknologian toimittaja. Suomesta voisi myös tulla päästöoikeuksien ostajan sijasta päästöoikeuksien myyjä.
Optimistista skenaariota verrattiin tavanomaisen teknologisen kehityksen vaihtoehtoon sekä tilanteeseen, jossa Kioton ilmastopöytäkirjan vähennystavoitteita ei ole kiristetty.
Tuulivoima ja säästö kärjessä
Vuonna 2010 käyttöön otettava uusi ydinvoimalaitos hidastaa kasvihuonekaasupäästöjen kasvua, mutta ei läheskään riittävästi.
Tutkijat arvioivat, että tuulivoima on kenties merkittävin yksittäinen teknologia, jonka järjestelmiä kehittämällä kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää kohtuullisen edullisesti.
Myös sähkön ja lämmön säästömahdolliset ovat suuret. Ilmasto- ja teknologia -ohjelmassa löydettiin keinoja, joilla voidaan edullisesti tehostaa muun muassa kotitalouksien valaistusta ja kulutuselektroniikan käyttöä.
Bioenergian lähteet ja käyttömuodot voivat selvityksen mukaan monipuolistua huomattavasti kierrätyspolttoaineiden, peltobiomassan, puutähteistä valmistetun pyrolyysiöljyn ja liikennepolttoaineiden lisäaineen etanolin myötä.
Etenkin pyrolyysiöljyn tuotanto- ja käyttöteknologian kehittäminen lupaa kustannustehokasta päästöjen vähentämistä sekä uutta energiateknologian liiketoimintaa.