Kemi Pitkäjänteisellä työllä Kemin käyntikortikseen rakentamassa sisäsatamassa on imua: turistit tykkäävät ja kaupunkilaiset rakastavat. Kemiläinen Heimo Rantaharju tulee tähän ylpeydenaiheeseen aina kun säät sallivat. Nyt on sellainen päivä; purjeveneiden mastot heijastuvat harvinaisesti pläkkityynen meren peilistä.
"Tämä ranta on ehkä parasta Kemissä. Saivat lopulta sen tehtyä", Rantaharju tuumaa ja ihmettelee samalla rannalle nousevia loihakoita kerrostaloja. "Olen monta unetonta yötä miettinyt, miten valtavasti niitä rakennetaan, kun entisiäkin on tyhjinä."
Rantarakentaminen on tämän vuosituhannen Kemiä. Arvokkaat neliöt vetävät erityisesti ikääntyviä ja vakiintuneita keskustaan palvelujen ääreen. Kaupunki on kohtuullisesti pystynyt pitämään peruspalettinsa kuosissa, vaikka kukkaro on tyhjä ja valtio kukkaron vartijana.
"Minulla ei ole valittamista. Ainakin minun kohdallani palvelut ovat pelanneet", Rantaharju kehuu. Ranualta reilut kolme vuosikymmentä sitten Kemiin työn perässä tullut Rantaharju on muutenkin kotiutunut hyvin "pikkunättiin" kaupunkiin. Kaikki tarvittava on lyhyen kantaman päässä.
Eläkeläisellä ei ole viisastenkiveä siihen, miten kaupunki pääsisi pälkähästä, menojen ja tulojen epäsuhtaisuudesta ja valtavasta velkakierteestä. "Ei kai siinä ole muuta vaihtoehtoa kuin, että valtiolta tulisi kasapäin rahaa."
Rahaa valtiolta ei ole tulossa, mutta kriisityöryhmä on sen sijaan pannut tiukat suitset Kemin taloudelle. Kuolaimet suuhunsa saanut valtuusto on lähtenyt nöyrästi kaidalle tielle, jonka mutkan takaa häämöttäviä leikkauksia ei ole vielä edes oikein uskallettu ääneen ajatella.
Kaupunginjohtaja Ossi Repo ei kuitenkaan voivottele vaikeuksia. Väki on vähentynyt yhtä soittoa saman ajan, minkä Rantaharju on Kemissä asunut. Mutta valoa pilkottaa taivaanrannassa. "Väestön väheneminen on meille yksi ongelma ja suoraa liikevaihtoa. Tosin nyt meillä on itse asiassa vuosikymmenten näkymät. Tämä tilanne tulee kyllä muuttumaan."
Kysymys on työpaikoista, joita on tyrkyllä muun muassa Sarius-matkailuhankkeesta, Pajala-Kolarin rautakuljetuksista, ydinvoimalasta ja biodiesellaitoksesta. Paljon on pelastettu, jos osakin näistä toteutuu. Viime vuonna Kemin työttömyys putosi jo mukavasti. Jos työttömyys alittaa kymmenen prosentin tason, väkimäärä kääntyy nousuun, kaupunginjohtaja tietää.
Valtiovarainministeriön kriisipakettiin kuuluu myös Kemin ja kolmen naapurin koplaaminen yhteen. Sen edistämiseen palataan kevättalvella. Revon mielestä rakenteita on pakko muuttaa, ja järkikin voittaa aikanaan.
"Jokainen ymmärtää, ettei kansalaisten yleisen käyttäytymisen vastaista linjaa voi vetää loputtomiin. 75 prosenttia asukkaista ja 80 prosenttia työpaikoista on kymmenen kilometrin säteellä Kemin kaupungintalosta", Repo muistuttaa.
Heimo Rantaharju ei asettuisi poikkiteloin. "Ei siinä mitään, pannaan vaan ryysyt yhteen."