EU-huippukokous käytiin pitkästä aikaa hieman rauhallisemmissa tunnelmissa. Kriisi ei ole vielä ohi, mutta enää ei tarvita paniikkiratkaisuja markkinoiden rauhoittamiseksi.
Eurooppa-neuvoston huippukokous pääsi perjantaina päättyneessä kokouksessa odotetusti sopuun euroalueen pankkien valvonnan lisäämisestä.
Euroopan suurimmat pankit alistetaan yhteiseen pankkivalvontaan. Pankkivalvontajärjestelmä on tarkoitus aloittaa maaliskuussa 2014. Euroopan keskuspankin EKP:n yhteyteen perustetaan pankkivalvoja.
Pankkivalvonnan tiivistämisen myötä tulevien pankkikriisien rahoituksesta vastaavat enenevässä määrin pankit itse. Pankkien vakavaraisuussäädöksiä vahvistetaan, jolloin ne eivät kriisitilanteessa kaadu ensimmäiseksi veronmaksajien syliin.
Vastaisuudessa riskin kantavat perustellusti osakkeenomistajat ja velkojat. Matkassa on vielä mutkia, sillä valvonnan ohella pitää rakentaa talletussuoja- ja kriisinratkaisujärjestelmä.
Pankkivalvontaa seuraava luonteva askel on pankkiunioni. Siihen ei kuitenkaan ole kiirettä. Mahdollinen pankkiunioni on rakennettava huolella niin, että suomalaisten veronmaksajien piikkiin ei panna muualla tehtyjä tappioita.
Pankkiunionia voidaan ajatella vain, jos liikkeelle lähdetään puhtaalta pöydältä. Pankkiunioni voidaan toteuttaa eritahtisesti niin, että mukaan pääsevät vain kriteerit täyttävät ja niihin sitoutuneet maat.
Poliittinen tilanne on useimmissa EU-maissa herkistynyt pitkäksi venyneen kriisin takia sellaiseksi, että missään ei ole valmiuksia lisätä yhteisrahoitusta.
Muut huippukokouksessa esillä olleet, taloudellisen yhteistyön tiivistämistä koskeneet esitykset, kuten yhteinen eurobudjetti, jäivät toistaiseksi keskustelun asteelle. Keskustelu saati päätökset alkuvuodesta voimaan tulevaksi suunnitellusta, lähes koko EU:n kattavasta läheisemmästä talousliitosta siirtyvät myöhemmäksi.
Talouskriisi on suvantovaiheessa, sillä Kreikalle myönnettiin jo aiemmin viikolla seuraava lainaerä. Italian ja Espanjan tilanne on edelleen erittäin vaikea, mutta kummassakin maassa tehdään töitä talouskriisin oikaisemiseksi.
Talouskriisi ei juuri nyt pakota EU:ta etsimään uudistuksia, joilla poliittista yhteistyötä syvennetään. Yhteinen pankkivalvonta ei liioin merkitse liittovaltiokehitystä.
Yhteisessä valuutassa on yksinkertaisesti oltava yhteiset ja selkeät pelisäännöt, joita kaikki noudattavat. EU:n talouskriisi on pitkälti seurausta siitä, että jäsenmaat väärensivät tilastoja tai yksinkertaisesti jättivät noudattamatta Euroopan talous- ja rahaliiton EMU:n sopimusehtoja.
Näitä virheitä tässä on viime vuodet korjattu.
Talouskriisissä on menossa rauhallisempi vaihe, joka ei pakota tiivistämään integraatiota. Parempi onkin, jos asioita voidaan miettiä ja sopia rauhassa ilman, että koko ajan hosutaan ja hätäillään.
Suvantovaiheessa ei silti pidä herpaantua, sillä ongelmat eivät ole kadonneet mihinkään. Oikea järjestys olisi, että seuraavia askelia suunniteltaisiin normaalioloissa eikä vasta sitten kun ollaan kriisissä.