Euroopan keskuspankki EKP julkisti sunnuntaina pitkään työn alla olleen euroalueen pankkien stressitestin. Tällä kertaa yritettiin etsiä luurankoja kaapeista pankkien taseiden kautta.
Ja löytyihän niitä: 130 testatusta pankista viidenneksen asiat eivät ole niin kuin pitäisi. Näistä puolet on tehnyt itse korjausliikkeensä, mutta toisella puolella on yhteensä lähes kymmenen miljardin euron aukko. Sen paikkaamiseen on löydettävä rahaa jostakin.
Suomen kannalta tilanne vaikuttaa hyvältä. Kaikki kolme testattua suurinta pankkia läpäisivät EKP:n asettamat vaatimukset puhtaasti. Pankit eivät ole kaatumassa edes siinä tapauksessa, että Suomen talous jatkaisi lähivuodet nykytasoista laskuaan.
Edellisetvuosina 2010–2011 tehdyt stressitestit euroalueella menivät pahasti pieleen. Tuolloin seulan läpäisivät useat sellaiset pankit, jotka sittemmin osoittautuivat täysin mädiksi ja joiden vuoksi koko euroalue on ollut hätää kärsimässä.
Tällä kertaa testit tehtiin eri tavalla pank-kien viime vuoden taseet tarkasti läpi käyden. Täysin aukoton tämäkään menetelmä ei ole. Pieleen voi aina mennä jotain sellaista, mitä ei ole osattu ennakoida ja mikä lopulta heijastuu pankkien toimintakykyyn.
Tavallista kansalaista askarruttaa, miten on mahdollista, että suuret suomalaispankit pärjäävät aikana, jolloin reaalitalous on ollut vuosia taantuman kourissa ja kansalaisten ostovoima laskenut. Suomalaispankithan ovat tehneet viime aikoina hyvää tulosta, vaikka pankkien perimät lainakorot ovat jo pitkään olleet ennätyksellisen alhaisella tasolla.
Menestymisen taustalla on useita tekijöitä. Pankit aloittivat edelleen jatkuvat rajut saneerauksensa ennen kuin vastaava mylly lähti pyörimään teollisuudessa ja muussa talouselämässä. Sen tuloksena konttoreita on karsittu ja väkeä pantu pihalle, mutta kulutkin on saatu puristetuiksi alas.
Uusien sääntelymekanismien asettaminen pankeille on lisännyt niiden kuluja, mutta nämä on onnistuttu ujuttamaan asiak-
kaiden maksettaviksi. Korkomarginaalit, eli pankkien itselleen ottama siivu lainasta, on alhainen, mutta sitäkin on saatu kasvatetuksi.
Ankeista ajoista huolimatta pankkien luottotappiot ovat olleet vähäisiä. Ilmeisesti jotain on opittu menneestä ja se heijastuu varovaisuutena lainanannossa. Lainaa kuitenkin saa, kunhan vakuudet ovat kunnossa.
Pankkien toiminta on tänään paljon muutakin kuin rahan antamista ja ottamista. Muu toiminta, kuten vakuutusmyynti ja erilainen arvopaperikauppa, on tuottanut tulosta.
Stressitestissä arvioitiin pankkien ydinvakavaraisuutta, jolla tarkoitetaan niiden varojen suhdetta riskeihin. Suomalaispankkien ydinvakavaraisuus näyttää huonompienkin tulevaisuuden ennusteiden mukaan olevan toistakymmentä prosenttia, kun EKP edellyttää sen olevan vähintään 5,5 prosenttia.
Stressitestin perusteella suomalaiset voivat nukkua yönsä rauhassa. Pankkikriisi ei ole lähitulevaisuudessa se, josta eniten pitäisi kantaa huolta.
Pääkirjoitus