"Etukäteen viisaiden mielestä (Nokian) uuden keulamiehen Jorma Ollilan valinta jouduttiin tekemään ilmiselvästi hätäillen. Toisaalta se sopii hätäiseksi luonnehditulle Ollilalle varsin hyvin, mies puhuukin yhtä nopeasti kuin Keke Rosberg."
Tällaisin sanakääntein kerrottiin Kalevassa 17.1.1992 vallan vaihtumisesta sittemmin maailman johtavaksi matkapuhelinvalmistajaksi tulleessa yhtiössä.
Vahdinvaihtoa voi kuvata vähintäänkin dramaattiseksi. Uuden johtajan valinnan yhteydessä kerrottiin silloisen pääjohtajan, vuorineuvos Simo Vuorilehdon siirtyvän ennenaikaiselle eläkkeelle. Nokian silloinen toimitusjohtaja ja vahvin pääjohtajaehdokas Kalle Isokallio puolestaan ilmoitti saman tien eroavansa yhtiön palveluksesta.
"Körmynoloinen Raakarolle vaihdettiin jupintuntuiseen Vauhtivilleen", Kalevassa luonnehdittiin.
Dramatiikkaa oli Nokiassa koettu toki aiemminkin. Nelisen vuotta Nokiaa luotsanneen Vuorilehdon edeltäjä Kari Kairamo kun oli itse päättänyt päivänsä.
Seinäjoella 15.8.1950 syntynyt diplomi-insinööri, valtiotieteen maisteri, M.Sc. (Econ.) Jorma Jaakko Ollila sai johdettavakseen tappiokierteessä pitkään kitkutelleen yhtymän. Erityisesti yhtyiön kulutuselektroniikkaryhmä rämpi syvällä suossa.
Nokian palvelukseen Ollila oli tullut 1985. Tätä ennen hän toimi Citibankissa muun muassa pankinjohtajana. Ennen Nokian pääjohtajakauttaan Ollila "harjoitteli bisnestä" yhtymän rahoitusjohtajana sekä matkapuhelinyksikön vetäjänä.
Ollilan pääjohtajakauden alkaessa ensimmäiset gsm-verkot aloittelivat toimintaansa Euroopassa. Digitaalisen matkapuhelintekniikan tutkimus oli aloitettu kymmenkunta vuotta aiemmin Teknillisessä korkeakoulussa.
"Pitkäjänteinen työ kannatti. Suomalaisen sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viimeaikaisen kasvun takana on monia tämän kaltaisia tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia", Jorma Ollila kirjoitti Kalevan artikkelissa 20.3.1993.
Ollilan ohjauksessa Nokia aloitti matkapuhelinten massatuotannon tuomalla markkinoille kevyitä, edullisia ja trendikkäitä puhelimia. Maailman johtava matkapuhelinten valmistaja yhtiöstä tuli 1998.
Nokian pääjohtajana aloittaessaan Ollila tarttui bisneksen tuomiin haasteisiin lausahtamalla "nyt ruvetaan töihin". "Tärkeää ei ole tietty määränpää, pääasia on lähteä liikkeelle", Ollila määrittelee asian vajaat 15 vuotta myöhemmin.
Partiolaistaustan vaikutusta tai ei, on Ollila ollut valmis ottamaan mittaa myös yhteiskunnallisista haasteista.
Opiskeluaikoinaan Jorma Ollila toimi aktiivisesti opiskelijapolitiikassa ja tunnustautui keskustalaiseksi. Presidenttiehdokkuuttakin hän harkitsi 1999 silloisen valtiovarainministerin, kokoomuslaisen Sauli Niinistön pyynnöstä. Kesän yli asiaa aprikoinut Ollila kieltäytyi kuitenkin tästä kunniasta.
Nokian tulosjulkistusten jälkeen Ollila pyydetään toistuvasti tv:n ajankohtaisohjelmiin. Hän jos kuka tuntuu olevan oikea asiantuntija analysoimaan Suomen talouden tilaa.
Nokian pääjohtajan tehtävät Jorma Ollila jättää kesäkuun ensimmäinen päivä seuraajalleen Olli-Pekka Kallasvuolle. Ollila itse siirtyy maailman kolmanneksi suurimman öljy-yhtiön Shellin hallituksen puheenjohtajaksi. Nokiassa hän jatkaa hallituksen sivutoimisena puheenjohtajana.
Lisäksi hänellä on muita kotimaisia ja ulkomaisia hallituspaikkoja sekä luottamustehtäviä elinkeinoelämän järjestöissä. Niin ikään hän on saanut erinäisiä kansallisia ja kansainvälisiä tunnustuksia ansioistaan yritysjohtajana.
Naimisissa oleva kolmen lapsen isä asuu Espoon Westendissä. Suomessa hän aikoo asua vastedeskin, vaikka toimisto siirtyy Haagiin Hollantiin.