Helsinki "Tietoliikenneyhteydet toimivat nyt normaalisti. Viime vuonna meillä oli vaikeuksia Suomen ja Tanskan välisissä tietoliikenneyhteyksissä. Suomalaiset asiakkaamme joutuivat kärsimään pankkitoiminnan katkoista, mutta nyt ne ovat historiaa", vakuuttaa tiistaina päivän vierailulle Suomeen piipahtanut Danske Bankin pääjohtaja Peter Straarup.
Tanskan ylivoimaisesti suurin pankki Danske Bank osti vajaa kolme vuotta sitten Suomesta Sampo Pankin runsaan neljän miljardin euron kauppahintaan. Kun Sampo Pankin tietojärjestelmien kytkeminen Danske Bankin järjestelmään alkoi, alkoivat myös tekniset vaikeudet.
Monet Sampo Pankin asiakkaista äänestivät jaloillaan ja vaihtoivat kilpailijan leiriin. Arveltiin, että Sampo Pankki menetti muutamassa kuukaudessa jopa 50 000 yksityisasiakasta.
"Emme menettäneet niin paljon, mutta valitettavan paljon kuitenkin. Kun olemme saaneet palvelumme toimimaan, moni lähteneistä on tullut takaisin Sampo Pankkiin", sanoo Straarup.
Ei kommenttia
Nordea-kuviosta
Sampo-konserni, joka myi syksyllä 2006 Sampo Pankin Tanskaan, on äskettäin noussut pohjoismaisen Nordea-pankin suurimmaksi omistajaksi ohi Ruotsin valtion. Maanantaina ruotsalaislehti Dagens Nyheter kirjoitti, että Sampo-konsernin hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos saattaisi olla kiinnostunut liittämään toisen ruotsalaispankin Swedbankin Nordean kylkeen.
"En kommentoi mitenkään, mitä hyvä kollegani Björn Wahlroos suunnittelee tai tekee. Olen lukenut samat huhut ruotsalaislehdistä", kuittaa Straarup.
Straarupin mukaan Danske Bank ei nyt suunnittele yritysostoja tai fuusioita, ei Pohjoismaissa eikä keskisessä Euroopassakaan.
Lamasta ulos
hyvin hitaasti
Danske Bankilla on menossa niin sanottu hiljainen kausi, osavuosituloksen odottelu, jolloin se ei kerro yksityiskohtia pankin kehityksestä. Yleisen taloustilanteen pohdiskelu on sen sijaan mahdollista.
"Olemme pudonneet syvään lamaan ja olemme nousemassa sieltä hyvin hitaasti ylös. Toipuminen voi kestää pitkään ja moni pankki kirjaa vielä isoja luottotappioita. Luottotappiot voivat kaataakin jonkun pankin. Luottotappioita tuli Danskellekin viime vuodelta, tänä vuonna ne ovat ehkä korkeimmillaan, mutta tappioita kirjataan myös 2010", kertoo Straarup.
Hän myöntää, että kesään 2008 saakka eurooppalaisten pankkien luottotappiot olivat poikkeuksellisen alhaalla.
Straarup muistuttaa, että emo-Danske ja Suomi-tytär Sampo ovat hyvin vakavaraisia eli niiden luottotappioista ei kannata olla huolissaan. Ne selviävät. Alkuvuodesta 2009 Dansken vakavaraisuus oli hieman yli 16 prosenttia ja Sampo Pankin 14 prosenttia. Vakavaraisuuden minimivaatimus on kahdeksan prosenttia.
"Euroopan keskuspankki EKP tekee nyt ehdottomasti oikeaa politiikkaa, kun se pitää korot alhaalla. EKP haluaa elvyttää korkopolitiikallaan Euroopan taloutta ja se on hyväksi kansalaisille, yrityksille kuin pankeillekin. Tanskassa on merkkejä, että talous olisi kääntymässä nousuun. Saksastakin on tullut muutamia myönteisiä uutisia", arvioi Straarup.
Hän myöntää, että talouden valo tulee nyt idästä. "Kiinan talous kasvaa nopeasti ja myös monet muut Aasian maat. Ne ylläpitävät maailman talouskasvua. Yhdysvallatkin tulee jossain vaiheessa mukaan, mutta ei enää ehkä niin vahvana kuin ennen pankkikriisiä."