Kansallis-Osake-Pankin historia on pitkälti yhtäläinen Suomen taloushistorian kanssa. Professori Markku Kuisman maanantaina julkaistua historiikkia "Kahlittu raha, kansallinen kapitalismi" KOP:in kukoistuksesta ja tuhosta on heti kehuttu parhaaksi ja yllättäväksi talouselämän tutkielmaksi sitten sotien.
Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professorin KOP-hanke kesti 15 vuotta. Elinkeinoelämän historiikkeihin, kuten Nesteeseen, Metsäteollisuuteen ja Outokumpuun, erikoistunut Kuisma pohjusti työtään KOP:n vaiheista vuosilta 1940-1995 runsain haastatteluin. Tuloksena on lähes 700-sivuinen opus.
"KOP ei sortunut pankkikriisiin vaan poikkeuksellisen talouslaman vuoksi", arvioi Kuisma ja marssittaa pankkilaitoksen holvien kautta puolensataa vuotta suomalaista yhteiskuntaa ja pankkiperheitä Honkajuurista Virkkusiin ja Erkkoihin.
KOP ohjasi pitkälti Suomen kehitystä, se oli finanssileiri, joka hallitsi taloustietoutta ja jossa tapasivat ihan kaikki yritysjohtajista poliitikkoihin. "Hallitusneuvoston jäsenet olivat omistajia ja velallisia, varsinkin velallisia."
Pankki ajoi itsensä sekä maansa ahdinkoon toteuttaessaan yhdessä Suomen Yhdyspankin kanssa kansallista ideologiaa, säännöstelypolitiikkaa. Korkokilpailun puuttuessa asiakkaita lähestyttiin laajalla konttoriverkostolla. Seurauksena olivat valtavat ylikapasiteetit tuotannossa.
"Nämä ovat hyvinkin sattumanvaraisia hommia." Pankeissa voidaan hölmöillä paljonkin, kunhan sattuma pysyy suopeana. Edes pankkikriisissä kyse ei ollut taitamattomuudesta. Tuolloin "elettiin painottomassa tilassa", ikuisen rauhan ja kasvun jatkumossa. "Jos lamaa ei olisi tullut, Kouri-kaupat tehneet olisivat suuria voittajia."
105-vuotiaaksi yltäneen instituution loppu alkoi häämöttää 13 vuotta sitten. "Siirryimme mannerlaatat jyristen ja täristen ja tuhoakin aiheuttaen uuteen globaaliin aikakauteen", Kuisma kuvaa Kouri-kauppojen signalisoimaa syöksykierrettä.
SYP nopeampi
Kouri-kaupoissa ei sinänsä ollut juuri uutta. "Vain se, että ne tulivat julkisuuteen", Kuisma muistuttaa kilpailijan SYP:n nurkanvaltauksesta, joka likasi Jaakko Lassilan pääjohtajuutta. Moraalia ei oltu kysytty aikaisempinakaan vuosikymmeninä.
Media oli tuolloin kuitenkin herännyt. KOP:n johto taas teki virheen yrittäessään valehdella itsensä pinteestä ja vedota pankkisalaisuuteen. "Ei pidä jäädä kiinni tai ainakin kertoa kaikki."
Kouri-tappiotkaan eivät olisi KOP:ia vielä kaataneet. Nousivathan menetykset pankkikriisissä 12 miljardiin markkaan. Siitä leijonan osa aiheutui rakennusteollisuudesta, punamullasta ja pellervolaisista, Kuisma listaa. Niiden lisäksi tarvittiin kuitenkin vielä "sattuma", Neuvostoliiton kaupan romahdus.
KOP tajusi luottokontrollin ongelmat vasta 1,5 vuotta SYP:iä myöhemmin, myöntää vuorineuvos Pertti Voutilainen. Asiat tuntuvat luisuneen käsistä jo siinä vaiheessa, kun konttorit saivat tulosvastuuta.
Kahdesti pankkien ongelmat ovat aiheutuneet taitamattomuudesta, tilittää puolestaan Nordean varakonsernijohtaja Markku Pohjola ja viittaa Säästöpankkeihin sekä KOP:n ulkomaantoimintojen tappioihin.
Nordea luovutti oheisessa lehdistötilaisuudessa J.K.Paasikiven pääjohtajakauden aikaiset muistiinpanot Kansallisarkiston haltuun. Kyseessä on kaikkiaan 18 vahakantista vihkoa, yhteensä 3 000 sivua merkintöjä KOP-vuosilta 1914-1934.