Pankkeja koskeneen EU:n stressitestin tulos ei aiheuttanut ikävää yllätystä, pikemminkin lievästi myönteisen. Kun vakavaraisuus mitattiin 91 pankilta talouden uuden notkahduksen varalta, odotetun noin kymmenen sijasta vain kuusi reputti.
Ensiarvioissa poliitikot ja pankkien edustajat kiirehtivät arvioimaan, ettei suurta rahoituskriisiä enää synny. Meillä valtiovarainministeri Jyrki Katainen puhui epävarmuuden ja kyräilyn poistumisesta, pääministeri Mari Kiviniemi markkinoiden luottamuksen vahvistumisesta.
Vallassa olevien poliitikkojen arvioissa kuuluu virallinen optimismi, ja pankkimaailma on itse osaksi jäävi arvioimaan kuntoaan. Olennainen tieto tuloksissa oli joka tapauksessa se, että pompanneiden joukossa ei ollut pankkeja, jotka toimivat pankkien välisillä niin sanotuilla interbank-markkinoilla. Jos olisi ollut, se olisi voinut ainakin hetkellisesti aiheuttaa Kataisenkin mainitsemaa vaarallista kyttäilyä pankkien välille.
Vielä maanantainakaan kaikki eivät silti taputtaneet rytmikkäästi tulokselle. Sitä pidettiin epäilyttävän myönteisenä. Useassakin markkinoilta kuullussa arviossa testin käyttämiä kriteerejä luonnehdittiin liian löysiksi. Kysymyksiä syntyi myös siitä, nousivatko testissä esiin pankkien piilevät riskit. Maanantaisten pörssireaktioiden perusteella nämä epäilykset eivät kuitenkaan lähteneet vyörynä leviämään.
Jos testi olisi viritetty nyt nähtyä tiukemmaksi, reputtaneiden pankkien joukko olisi ollut suurempi. Niin saatu lopputulos olisi voinut aiheuttaa markkinoilla pienen sokin ja luoda juuri niitä ongelmia, joista pääsemiseksi stressitestitkin tehtiin. Kun saatiin sopiva tulos, epäluottamuksen ketjureaktiota ei päässyt syntymään.