Pankkien digitalisoinnista on valmiina vasta prosentin verran, arvioi David M. Brear. 11:FS-konsulttiyrityksen perustaja ampui tiistaina Oulussa täyslaidallisen kritiikkiä finanssialaa kohtaan.
Pankki- ja vakuutusalan teknologiamurros on jatkunut pitkään, mutta mitä uutta pankit ovat oikeastaan luoneet sitten 1990-luvun?
Finanssiteknologiakaupunki Oulun koodaajat ja pankkiirit tuijottavat entistä paperista tiliotetta ja mobiilinäytön nykyistä numerolistaa.
– Missä on evoluutio, Brear tiukkaa.
– Muutosta ei tule, jos käytetään aina samoja osia.
Alkaneessa kehitysvaiheessa eli finanssiteknologia 2.0:ssa toiveet kohdistuvat erityisesti niin sanottuihin lohkoketjuihin (blockchain).
– Lohkoketjut muuttavat perusteellisesti niin infrastruktuuria, toimintakustannuksia kuin dynamiikkaakin ja ne palauttavat luottamuksen, uskoo Brear.
Muuttumaton rekisteri
Lohkoketjuteknologia (blockchain) mahdollistaa ajantasaisen, hajautetun ja väärentämättömän tietokannan.
Virtuaalivalutta bitcoinin käyttämä teknologia. Bitcoinien tuotanto alkoi 2009.
Lohkoketjuja voidaan käyttää yksityisesti, kuten yrityksen sisäistä intranettiä, tai konsortiossa esimerkiksi pankkien välillä. Myös julkiset palvelut odottavat sovelluksia, samoin teollisuus.
VTT vetää sitten viime syksyn Tekesin tuella kaksivuotista projektia nimeltä Blockchains Boosting Finnish Industry (BOND). Mukana ovat TeliaSonera, Euroclear, Fortum, BoogieSoftware, 3 step it, työeläkevakuuttaja Elo, Tietomitta, Kouvola Innovation, Etla ja Aalto yliopisto. Neuvonantajina IBM ja Altoros.
Esimerkiksi Kouvola Innovationilla on meneillään harjoitus, joka tähtää logistiikan parantamiseen metsäteollisuuden tavaranvälittäjien välillä.
Tiistaisen Technology Disrupting Finance -seminaarin järjestivät Oulun innovaatioallianssi, VTT ja BusinessOulu.