Osuuspankkikeskuksen toimitusjohtaja Reijo Karhinen kertoi, että ryhmään kuuluvilta Osuuspankeilta tulee palautetta vakuuskilpailusta asuntolainoituksessa. Hän luonnehti Rahoitustarkastuksen (Ratan) varoitusta vakuusjoustoilla kilpailusta saman henkiseksi Osuuspankkien kokemusten kanssa.
"Oma ohjeistuksemme ei salli vakuuksista tinkimistä", Karhinen korosti.
Muissa suurissa pankeissa ei kuitenkaan myönnetä vakuuskilpailua. Sammon viestintäjohtajan Hannu Vuolan mukaan asunto kelpaa vakuudeksi vain hyvin harvoin yli normaalin 70 prosentin asuntolainasta.
"Vakuudella ei kilpailla", Vuola painotti.
Karhisen mukaan Osuuspankit eivät välttämättä vaadi omarahoitusosuutta, jos asiakkaan maksukyky ja vakuudet ovat kunnossa. Hän painotti asiakkaan maksukykyä päätöstä tehtäessä.
Nordea vakuutti myöntävänsä asuntolainoja ilman omarahoitusosuutta vain poikkeustapauksissa. Nordean henkilöasiakkaista vastaavan yksikön johtaja Jussi Mekkonen kertoi, että poikkeustilanne tulee tyypillisesti vastaan asiakkaan vaihtaessa asuntoa.
Asiakas ostaa uuden asunnon ennen kuin on saanut vanhan myytyä. Tällöin tilapäinen rahoitus voi näkyä tilastoissa siten, ettei omarahoitusosuutta olisi.
" Se on ainoa tilanne, jossa tämä saattaa tulla eteen", Mekkonen sanoi.
"Myös Sammossa ilman omarahoitusosuutta myönnetty laina on poikkeus", Vuola kertoi. Päätökseen liittyy tällöin asiakkaan muun omaisuuden huomioon ottaminen.
Maksukyky testataan
Sammossa ei ylipäätään koeta, että pankilla olisi asuntolainoissaan Rahoitustarkastuksen (Ratan) kuvaamaa riskiä. Vuolan mukaan Sampo tekee jokaiselle asiakkaalle stressitestin ja henkilökohtaisen talousarvion kokonaistaloudellisesta tilanteesta.
Nordea ja Osuuspankit testaavat niinikään asiakkaan maksukykyä. Esimerkiksi tämän syksyn 0,5 prosenttiyksikön nousu euribor-korossa tuskin aiheuttaa ongelmia pankin asuntolaina-asiakkaille, Nordean Mekkonen arvioi.
Vuolan mukaan Ratan huoli asuntolaina-aikojen pidentymisestä on aiheellinen, mutta tilanne ei kuitenkaan ole huolestuttava. Sammon lainakannasta 70 prosenttia on pituudeltaan alle 20 vuotta, ja yli 30 vuoden lainojen osuus on marginaalinen.
Vuola huomautti laina-aikojen kehittyneen joka tapauksessa järkevämpään suuntaan, sillä aiemmin asuntolainoja maksettiin takaisin jopa 10 vuodessa.
Mekkonen jatkoi, että valtaosa suomalaisten ottamista asuntolainoista on edelleen pieniä. Alle 100 000 euron lainojen osuus kaikista lainoista oli Ratan lukujen mukaan 69 prosenttia.
Suomalaiset ottavat eniten lainaa asunnon vaihtoa varten, jolloin omarahoitusosuudet ovat suuria, hän arvioi.
Käytännöissä ei muutoksia
Pankit eivät näe aihetta muuttaa käytäntöjään Ratan kirjeen vuoksi. Mekkosen mukaan Nordeassa valvovan viranomaisen kirjeet luetaan tietenkin huolella läpi ja tarkistetaan toimintatavat, mutta kirjeessä mainitut seikat otetaan jo huomioon pankin jokapäiväisessä toiminnassa.
"En usko, että meillä on sinänsä mitään syytä uudelleen arvioida toimintatapojamme, mutta totta kai käymme sisäistä keskustelua ja tarkistamme, että kaikki on kunnossa", hän sanoi.
Karhinen sanoi, ettei hän tunnista mitään ristiriitaa Ratan vaatimusten ja Osuuspankkien ohjeistusten välillä. Hänen mukaansa Ratan viesti on paikallaan, sillä se on omiaan rauhoittamaan kuumana käyviä asuntomarkkinoita.
