Talouskurimuksessa kamppailevilla kunnilla ei ole juuri enää asiaa pankkien lainaluukuille. Pankkien oman rahatilanteen kiristyttyä ne ovat alkaneet puskea kuntia ulos asiakaskunnastaan moninkertaistamalla näiden lainamarginaalit.
Esimerkiksi Nordea on nostanut joidenkin kuntien 0,01 prosentin marginaalin jopa 250-kertaiseksi parissa kuukaudessa.
Tämä on saanut kunnat suuntamaan – osan vanhojenkin lainojensa kanssa – niiden itsensä omistaman Kuntarahoituksen suojiin.
Nykyisin 95 prosenttia kuntien ottamista uusista lainoista on kiepsahtanut pankeilta Kuntarahoituksen harteille. Rahaa virtaa sitä kaipaaville kunnille nyt siis käytännössä vain yhden rahoituslaitoksen kautta.
Muutos ei ole ollut Kuntarahoituksellekaan helppo. Jotta rahoituslaitos on voinut myöntää lisää lainoja, sen on täytynyt kasvattaa myös pääomaansa. Tämän se on tehnyt laskemalla liikkeelle osakkeita valtion ja kuntien suuntaan.
Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Pekka Averion mukaan valtiolta on tätä kautta saatu 20 miljoonaa euroa, kunnilta 16 miljoonaa. Käytännössä kunnat turvaavat nyt siis itse omaa rahan saantiaan.
Lainansaanti yhden laitoksen varassa
Pelkästään tammi-maaliskuussa kunnat kävivät lainaamassa Kuntarahoitukselta noin 270 miljoonaa euroa.
Eikö ole riskialtista, että lähes kaikkien kuntien lainansaanti riippuu vain yhdestä laitoksesta?
– Eihän se koskaan ole hyvä, että markkinoilla on vain yksi tarjoaja, sillä silloin ei ole kilpailua. Mutta tämä on nyt maailmanlaajuinen tilanne, Averio kertoo.
Toimitusjohtaja uskoo pankkien palaavan markkinoille parissa vuodessa.
Averio ei pidä todellisena riskinä sitä, että Kuntarahoitus kompastuisi ongelmiin.
– Kuntarahoituksen tilanne on vakaa, ja sen oma varainhankinta sujuu hyvin ulkomailta, esimerkiksi Sveitsistä ja Aasiasta.
– Jos tarve tulee, saamme 10 miljoonan pääomakasvulla myönnettyä taas 2 miljardia lisää lainaa. Tuskin kuntienkaan lainantarve tästä käsiin räjähtää.
Kunnat ovat Kuntarahoitukselle velkaa lähes 5 miljardia euroa koko noin 9 miljardin lainapotistaan.