Pan­keis­sa ei juuri kä­teis­tä kä­si­tel­lä

Käteistä rahaa ei liiku pankeissa enää entiseen malliin. Korttiraha on noussut kolikoiden korvaajaksi ja suurin osa laskuista maksetaan tilinsiirroilla esimerkiksi internetin tai maksuautomaatin välityksellä. Pankkikortit ovat vähentäneet käteisautomaattien määrää.

Henkilökohtaista palvelua. Hilma Kallunki kävi perjantaina Oulun keskustan Osuuspankissa nostamassa 50 euroa. "Maksan ostokset yleensä pankkikortilla, mutta nyt täytyi maksaa käteisellä syysiivousta tekeville siivoojille". Kallunkia palveli pankkitoimihenkilö Liisa Ervasti.
Henkilökohtaista palvelua. Hilma Kallunki kävi perjantaina Oulun keskustan Osuuspankissa nostamassa 50 euroa. "Maksan ostokset yleensä pankkikortilla, mutta nyt täytyi maksaa käteisellä syysiivousta tekeville siivoojille". Kallunkia palveli pankkitoimihenkilö Liisa Ervasti.
Kuva: Jukka Leinonen

Käteistä rahaa ei liiku pankeissa enää entiseen malliin. Korttiraha on noussut kolikoiden korvaajaksi ja suurin osa laskuista maksetaan tilinsiirroilla esimerkiksi internetin tai maksuautomaatin välityksellä.

"Joidenkin arvioiden mukaan pankkikonttoreiden kautta kulkisi vain 15 prosenttia maassamme liikkuvasta käteisestä rahasta", sanoo Suomen Pankkiyhdistyksen pankkiteknisen osaston johtaja Kari Nihtilä. Nihtilän mukaan lukuun sisältyy myös pankeissa suoritettava rahanvaihto.

Niinpä pankkien ei tarvitse takavuosien tapaan säilyttää konttoreissaan suurta käteisvarantoa. Esimerkiksi Osuuspankkiryhmän Oulun konttoreissa koko vuoden pankkitapahtumista vain noin 8 prosenttia koskee käteisen nostoa ja 2 prosenttia laskujen maksamista. Vuoden aikana tämä tekee noin 300 000 käteisnostoa ja 200 000 laskun maksua.

"Tyypillistä asiakasta, joka haluaa nostaa käteistä pankista tai maksaa laskun pankissa on vaikea tyypitellä. Osa asiakkaista kokee mukavammaksi hoitaa asiat henkilökohtaisesti ja jotkut haluavat maksaa tietyt laskut pankissa", kertoo pankinjohtaja Sakari Haapakoski Oulun Osuuspankkiryhmästä.

Myös Oulun Nordean konttoreissa käteisnostot ja laskun hoidot ovat vähentyneet. Vuosittain vain 3 prosenttia laskuista maksetaan tiskillä.



EU-maista Suomessa
vähiten käteistä


Suurin osa käteisestä rahasta kulkee käteisautomaattien kautta. Viime vuonna automaateilta nostettiin yhteensä 17,3 miljardia euroa. Luku on huima, sillä maassamme liikkuu EU-maista vähiten käteistä, noin 2,5 miljardia euroa.

Pankki- ja luottokorttien suuri suosio on kuitenkin vähentänyt käteisautomaattien määrää. Maassamme on tällä hetkellä noin 1750 Otto-automaattia, kun toissavuonna niitä oli vielä 2150 kappaletta.

"Olemme järkiperäistäneet toimintaamme. Ei ole mitään mieltä pitää kahta Otto-automaattia sellaisessa paikassa, jossa yhdelläkin tullaan toimeen", sanoo yhteyspäällikkö Juhani Vuorinen Automatia Pankkipalvelut Oy:stä.

Vuorisen mukaan kannattava Otto-automaatti on sellainen, jossa nostoja tapahtuu 10 000 kappaletta kuukaudessa.

Jokainen suomalainen käyttää pankkiautomaattia keskimäärin neljä kertaa kuukaudessa. Luku on melko suuri, sillä maassamme on noin 3 miljoonaa pankkikorttia.

Otto-automaateista puolet sijaitsevat pankkikonttoreissa ja puolet etäkohteissa, esimerkiksi kaupoissa.

Ilmoita asiavirheestä