Pa­ni­mo­yh­tiö toivoo saa­van­sa kunnon hu­ma­la­sa­don Py­hä­sal­men kai­vok­ses­ta – "P­ro­jek­ti näyttää oikein lu­paa­val­ta"

Tornion Panimon emoyhtiö Sangen Oy on mukana testaamassa kotimaisen humalan kasvattamisen mahdollisuuksia Pyhäsalmen kaivoksessa.

Kaivoksessa kokeillaan kasvintuotantoa. Ensimmäisinä viljelyyn otettiin peruna ja nokkonen. Arkistokuva. Pyhäsalmen kaivos.
Kaivoksessa kokeillaan kasvintuotantoa. Ensimmäisinä viljelyyn otettiin peruna ja nokkonen. Arkistokuva.
Kaivoksessa kokeillaan kasvintuotantoa. Ensimmäisinä viljelyyn otettiin peruna ja nokkonen. Arkistokuva.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Tornion Panimon emoyhtiö Sangen Oy on mukana testaamassa kotimaisen humalan kasvattamisen mahdollisuuksia Pyhäsalmen kaivoksessa. Kaivos sijaitsee Pyhäjärven kaupungissa.

– Olemme innoissamme kasvihuonetekniikan tarjoamista mahdollisuuksista humalan kasvattamiselle. Maan alla ei ole merkitystä mikä aika vuodesta tai vuorokaudesta on maan päällä, jolloin se avaa mahdollisuuksia esimerkiksi ympärivuotiselle humalan tuotannolle. Tämä taas tarjoaa mahdollisuuden saada tuoretta kotimaista humalaa ympäri vuoden.

– Humala näyttää kasvavan nopeammin kasvihuoneolosuhteissa, ja uskomme saavamme jo syksyllä ensimmäisen humalasadon. Projekti näyttää oikein lupaavalta, kertoo kasviasiantuntijana toimiva Veli Mathlin Sangen Oy:stä.

660 metrin syvyydessä sijaitsevissa kasvatustiloissa on humalan lisäksi kasvatuksessa muun muassa nokkosta ja morsinkoa, josta saadaan sinistä väriainetta. Viljelykokeilut aloitettiin perunalla.

Kaivokseen on suunniteltu myös kalankasvatuslaitoksen perustamista. Suunnitelmissa ovat olleet myös datakeskus sekä energiavarastona toimiva pumppusäätövoimala.

Louhinta kaivoksessa loppuu reilun vuoden kuluttua, joten korvaavalle toiminnalle on nyt tarvetta.

Aiemmin Pyhäsalmen kaivokseen haikailtiin Laguna-hankkeen suurta neutriinoilmaisinta, jolla olisi havainnoitu Genevestä Euroopan hiukkastutkimuskeskuksesta lähetettyjä hiukkasia. Jättihanke ei kuitenkaan toteutunut, ja nyt korvaavaa toimintaa haetaan siis muun muassa kasvihuonetuotannosta.

Perinteisessä kasvihuonetuotannossa suurin kuluerä muodostuu talviajan lämmittämisestä. Kaivoksessa lämpötila pysyy samana ilman lämmittämistä ja näin tämä kuluerä on mahdollista saada poistettua.

Pyhäsalmen kaivoksen uusiokäyttö kasvinviljelyssä on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) sekä Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -hankkeen yhteistyöprojekti.

Pyhäsalmen kaivos.
Pyhäsalmen kaivos.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Projektipäällikkönä toimiva Kimmo Pennanen Pyhäjärven Kehitys Oy:stä näkee hankkeen lupaavana ja ainutlaatuisena koko maailmassa.

– Tietääkseni vastaavanlaista hanketta ei maailmalla ole. Tietyssä syvyydessä on aina tietty lämpötila, jolloin ei tarvitse kuin etsiä sopiva syvyys. Siellä missä tämänhetkiset kasvinviljelytilat sijaisee, vallitsee luonnostaan 16 asteen lämpötila. LED-lamput tuottavat sen verran lämpöä, että lämpötila kohoaa kasveille sopivalle tasolle, jopa hieman yli, jolloin joudumme jäähdyttämään tilaa ajoittain, Pennanen sanoo.

Kasvintuotantoa kaivoksessa -hankkeen (AIKO) tutkija Oili Tarvainen Luonnonvarakeskuksesta näkee asiassa myös haasteita.

– Niin kauan kuin kaivostoimintaa harjoitetaan, on mahdollista kokeilla erilaisia vaihtoehtoja kaivoskuilujen uusiokäyttöön, kuten kasvinviljelyyn. Sopivan kasvuohjelman löytämiseen menee vielä aikaa, ja esimerkiksi kaivoksen ilman korkean kosteusprosentin tarkkailu ja säätäminen on tärkeää kasvitautien ennaltaehkäisyssä.

Luonnonvarakeskus toimii myös asiantuntijapartnerina EAKR-hankkeessa.