Paniikkinappula on se nappula, jota ei oikeasti ole olemassakaan. Silti paniikkinappulaa painetaan, kun hommat ovat pahasti solmussa.
Yleensä nappulan painaminen ei auta yhtään mitään. Asiat menevät vain entistä pahempaan solmuun.
Sprinttihiihdon maailmanmestarin (2001) Pirjo Mannisen hiihto on tällä hetkellä solmussa, ei tiukasti mutta kuitenkin. Kauden kolmesta ensimmäisestä maailmancupin normaalimatkojen startista Manninen on kerännyt vain 17 pistettä.
Viikko sitten hän oli Beitostölenin 10 kilometrin vapaan tyylin kisassa 24:s, perjantaina Rukan perinteisen tyylin kisasta siunaantui 21. sija ja lauantain takaa-ajossa Manninen jäi ilman pisteitä. Rovaniemeläinen oli 38:s yli kolme ja puoli minuuttia voittajalle, Viron Kristina Smigunille hävinneenä. Manninen oli vasta seitsemänneksi paras suomalainen.
"Turha tässä on vielä paniikkinappulaa kaivaa esille", Manninen sanoo mutta pureskelee pitkään kysymystä siitä, onko syytä olla huolissaan.
"Niin pitäisikö olla? Tietysti haluaisin olla paremmassa kunnossa. Ei tässä ihan loputtomasti jaksa odotella", hän sanoo.
"Siellä jossakin se kunto on. Nyt se pitää vain saada esille."
Ei enää ikinä
yhteislähtöjä
Lauantain 7,5 + 7,5 kilometrin takaa-ajokisan 38. sija antaa todellisuutta karseamman kuvan Mannisen hiihtokunnosta. Rovaniemeläisen osakkeet kärkipaikoille menivät kaatumiseen ensimmäisessä laskussa.
"Oli pakko vetää kumoon. Muuten olisi tullut kolari", Manninen sanoo.
Manninen ei ole koskaan ollut suuri yhteislähtökisojen ystävä. Lauantain jälkeen hän on sitä entistäkin vähemmän.
"En enää ikinä hiihdä näitä yhteislähtöjä. Se on sellaista hirveää ryysimistä", Manninen puuskahtaa.
Manninen tuli perinteisen tyylin osuudelta suksien vaihtoon sijalla 50. Vapaan tyylin osuudella hän kohensi sijoitustaan 12 pykälää jo oli jälkimmäisen lenkin 28:nneksi nopein.
"Vapaa sentään sujui jotenkin. Suksi oli hyvässä kunnossa ja hiihdosta jäi ihan kiva tuntuma."
Hiihtokausi sätkäistiin käyntiin jo lokakuun puolella Düsseldorfin sprinttikisalla. Tuokin kisa meni Manniselta kehnosti: hän oli 30. Seuraavat henkilökohtaiset sprinttikisat ovat kalenterissa joulukuun puolivälin jälkeen Assiagossa ja Lintzissä. Ennen sitä kilpaillaan vielä normaalimatkojen pisteistä Toblachissa ja Davosissa.
"Tarkoitus on hiihtää tasapuolisesti sprinttiä ja normaalimatkoja. Mutta pitää nyt katsoa, miten kisat alkavat sujua", Manninen sanoo.