Sateinen joulukuun alun torstai todisti, kuinka keskuspankeissa painettiin paniikkinappulaa talouden syöksyn pysäyttämiseksi. Euroopan keskuspankin EKP:n ratkaisulla euroalueella mennään koroissa 0,75 prosenttiyksikköä alaspäin. Englannin keskuspankki päätti prosenttiyksikön koronlaskusta, ja Ruotsin ratkaisu oli peräti 1,75 prosenttiyksikköä.
Tällaiset pudotukset ovat erittäin poikkeuksellisia. Silti tilanteesta kertoo paljon se, että pudotukset, etenkin EKP:n päätös, olivat myös odotettuja. Britit ja ruotsalaiset joutuivat reagoimaan rajummin, koska heillä on käsissään euroaluetta pienemmät taloudet ja euron tuomaa turvaa vailla olevat horjuvammat valuutat.
Tähän asti korkopolitiikka on ollut tasapainoilua inflaation torjunnan ja talouden vireyttämisen välillä. Nyt huoli inflaatiosta on heitetty toistaiseksi romukoppaan, ja kaikki panokset heitetään siihen, että taloutta saataisiin jälleen liikkeelle.
Onnistumisesta ei silti ole takeita, sillä meneillään oleva taloushalvaus on yleismaailmallinen. Yhdysvalloissakaan jatkuvat koronlaskut eivät ole tuntuneet vaikuttavan mihinkään. Nämä keinot on kuitenkin pakko ottaa käyttöön.
Suomi alkaa olla niitä harvoja teollisuusmaita, jotka eivät ole vielä virallisesti taantumassa. Korkojen reipas laskeminen halventaa myös asuntolainojen kustannuksia jo tuntuvasti. Voisi siis olettaa, että juuri Suomen taloustilanteeseen korkoratkaisu sopii hyvin. Sen myötä kotimainen kysyntä voi kasvaa, mikä on tärkeää, kun vienti on ilmiselvästi yskimässä.
Edelleenkin tilanne on se, että talousmyrskyn laineet ovat jossain määrin laantuneet ennen kuin rantautuvat Suomeen. Sen sijaan Ruotsissa alkaa olla jo aidon paniikin makua, kun sen keskuspankin äkkiratkaisut osuvat yhteen autoteollisuuden syvän kriisin kanssa.
Monet entiset tai vakiintuneet käsitykset taloudesta ovat viime aikoina lentäneet yli laidan. Eräs seikka näyttää silti pätevän: yhteisvaluutta euro on ollut selvästi vakauttava tekijä. Voi vain arvailla, mikä olisi Suomen tilanne nyt ilman sitä. Todennäköisesti tungos euron suuntaan kasvaa kaiken koetun myötä EU:n sisällä. Ongelmallista on kuitenkin se, että nykyisissä oloissa monen maan "eurokunto" alkaa olla yhä kauempana. Erot kasvavat myös euroalueen sisällä maiden kesken.
Korkopäätösten hyöty valuu hukkaan, jos rahamarkkinoilla vallitsee epäluottamus eikä investointeja saada liikkeelle. Tähän tilanteeseen vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin keskuspankkien ponnistelut.
paakirjoitus@kaleva.fi