Pelkkä pandemian pelkokin vaikuttaa suuresti elämäämme, arvioivat Tampereelle virologipäiville kokoontuneet tutkijat.
Torstaina alkaneeseen kaksipäiväiseen kokoukseen osallistuu runsaat 160 virustutkijaa eri puolilta Suomea. Lintuinfluenssa on päivien keskeinen puheenaihe.
Lintuinfluenssan vuoksi on jo lopetettu siipikarjaa suuri määrä, ehkä pari sataa miljoonaa eläintä. Tästä aiheutuu merkittäviä taloudellisia seurauksia siipikarjanpitäjille.
-- Jos ajatellaan köyhiä kehitysmaita, seuraukset voivat olla hyvinkin dramaattisia jo ravinnon kannaltakin, tutkimusprofessori Tapani Hovi Kansanterveyslaitokselta muistutti virologipäivien lehdistötilaisuudessa. Jos lintuinfluenssaviruksesta kehittyy ihmisestä toiseen leviävä muoto, sitä vastaan yritetään toimia madaltamalla sairastumisaallon terävintä kärkeä.
-- Pandemian terävimmän piikin madaltaminen tekee potilaiden hoitamisen terveydenhuollossa mahdolliseksi, Hovi selittää.
Taudin leviämistä voidaan jarruttaa esimerkiksi sulkemalla kouluja, kieltämällä väenkokoukset ja suosimalla etätyötä. Työpaikoillakin joudutaan sopeutumaan siihen, että flunssaisena ei ole töihin tulemista.
-- Tällä voi olla olla taloudellisia seurausvaikutuksia, jotka saattavat olla hyvinkin merkittäviä, Hovi totesi. Pandemian pelko voi Hovin mukaan aiheuttaa ylilyöntejäkin. Jo viime syksynä ihmiset ryhtyivät hamstraamaan influenssalääkettä varmuuden vuoksi, vaikka lääkkeen tehosta pandemiavirukseen ei ollut mitään varmaa tietoa.
Pandemiaan varautuminen on jo nyt vaikuttanut myös lääketieteelliseen tutkimukseen ja lääkkeiden tuotantoon. On kehitetty esimerkiksi uusia menetelmiä, joiden avulla rokotteiden kehittämistä voidaan nopeuttaa.
Pandemiaksi kutsutaan epidemiaa, joka leviää poikkeuksellisen laajalla, ehkä kaikkialle maapallolle. Vielä ei tiedetä, kehittyykö lintuinfluenssaviruksesta influenssapandemia. Se tiedetään, että pandemia joskus puhkeaa, koska niin on käynyt aina ennenkin.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama kansallinen pandemiavarautumisen työryhmä on ottanut suunnittelun lähtökohdaksi oletuksen, että seuraavan pandemian ensimmäisen aallon aikana kolmasosa väestöstä sairastuu. Sairaalahoitoon voi joutua jopa 40 000 ihmistä ja 3 500-9 000 ihmistä saattaa kuolla, elleivät ehkäisy- ja hoitotoimenpiteet tehoa.
Luvut ovat arvioita. Tutkimusprofessori Tapani Hovin mukaan todellisuudessa seuraava pandemia voi olla vaikutuksiltaan arvioitua lievempi tai vaikeampikin.
-- Pandemiat ovat hyvin erilaisia, sitä on mahdoton tietää etukäteen, Hovi sanoo. Kansallinen työryhmä ehdottaa, että hoidon lähtökohdaksi otetaan elinvuosien pelastaminen. Tämän eettisen periaatteen mukaan lapset ja nuoret sekä infektiopotilaita hoitava henkilökunta olisivat etusijalla tilanteessa, jossa viruslääkettä tai mahdollisia rokotteita ei riittäisi kaikille.
Lintuinfluenssan vaarallisuudesta on saatu toistaiseksi tietoa vain tapauksista, joissa tauti on tarttunut linnuista ihmiseen. Näiden tapausten perusteella voidaan ennustaa, että taudista saattaa tulla vakava.
-- Näin vakavasta taudista, että puolet ihmisistä kuolee, tällaisesta pandemiasta ei ole aikaisempaa kokemusta, tutkimusprofessori Hovi sanoo.