Tehyn työtaistelu voisi keskeytyä, jos Suomea uhkaisi lakon aikana laajalle levinnyt influenssapandemia tai esimerkiksi ydinvoimalaturman kaltainen vakava suuronnettomuus.
Myös irtisanoutuneet sairaanhoitajat saatettaisiin määrätä työhön, jos poikkeusoloissa olisi turvauduttava valmiuslakiin.
Vaikka valmiuslaissa ei ole erikseen mainittu pandemiaa, terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) ylijohtaja Jukka Männistö arvioi, että laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti voitaisiin todennäköisesti tulkita suuronnettomuuden kaltaiseksi uhkaksi.
Valmiuslailla turvataan yhteiskunnan toimivuus poikkeusoloissa, eikä sen aikana ole lakko-oikeutta.
"Esimerkkinä lain tarkoittamasta suuronnettomuustilanteesta on pidetty Tshernobylin säteilyonnettomuutta. Varovainen näkemykseni on, että laajalle levinnyt pandemia tai sen uhka olisi suuronnettomuuteen verrattava tilanne ja oikeuttaisi vakavasti miettimään turvautumista valmiuslainsäädäntöön", Jukka Männistö sanoo.
Itse työtaistelua tai sairaanhoitajien massairtisanoutumista ei Jukka Männistön mukaan voitaisi pitää suuronnettomuustilanteena, vaikka seuraamukset ulottuisivat laajalti yhteiskuntaan ja halvaannuttaisivat pahoin terveydenhuollon.
Irtisanoutuneisiin tehyläisiin voitaisiin poikkeusoloissa ehkä soveltaa terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevaa lakia.
"Lain 15. pykälän 3. momentissa todetaan, että terveydenhuollon ammattihenkilön eettinen velvollisuus on antaa apua kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle. Tämän säädöksen tarkoitus on turvata yksilön kiireellisen avun saanti kaikissa olosuhteissa", ylijohtaja Männistö toteaa.
"TEO:n antaman virallisen lausunnon mukaan tämä velvollisuus syrjäyttää ammattihenkilöön itseensä kohdistuvan työterveysuhkan. Terveydenhuollon ammattihenkilön on tartuntataudin tai muun itseen kohdistuvan uhkan vallitessa annettava apu toisille. Se kuuluu työn luonteeseen. Palomiehen on savusukellettava tulipalopesäkkeeseen. Hän ei voi jäädä miettimään, mikä on hänen oma terveysuhkansa."
Irtisanoutuneiden asema on visaisempi kysymys, johon Männistöllä ei ole suoraa vastausta.
"On pohdittu, voisiko lain mukainen auttamisvelvollisuus tulla kysymykseen joukkoirtisanoutumisten jälkeisessä tilanteessa."
"Terveydenhuollon ammattihenkilöillä on valmiuslain aikana velvollisuus tehdä työtä poikkeusolojen organisaatiossa. Työ on usein jotain muuta kuin mitä he tekevät normaalioloissa. Kun tulee määräys siirtyä uuteen työhön, siihen on kyllä sitten mentävä. Silloin ei puhuta siitä, missä organisaatiossa kukin on työssä vai onko missään organisaatiossa", Männistö pohtii.
"Pandemia ei lähde liikkeelle noin vain yhtäkkiä. Jos pandemia alkaa levitä, se lähestyy Suomea tietyllä varoitusajalla, jolloin on mahdollista järjestellä esimerkiksi poikkeusoloja koskevia säädöksiä", laboratoriojohtaja Reijo Pyhälä Kansanterveyslaitokselta kertoo.
Ihmisten lintuinfluenssavirustartuntojen kanssa on eletty jo kymmenen vuotta, ja nykyisen siipikarjassa ja luonnonvaraisissa linnuissa etenevän H5N1-epidemian alkamisesta on neljä vuotta. Tänä aikana lintuinfluenssaan on sairastunut 12 maassa yhteensä 331 ihmistä, joista 203 on kuollut.
Pelätty virus ei toistaiseksi ole ryöstäytynyt pandemiaksi, mikä Reijo Pyhälän mukaan on voimaperäisten torjuntatoimien ansiota niissä maissa, joissa virus aiheuttaa epidemioita siipikarjassa.
Pandemian uhka kasvaa aina vuodenvaihteessa ja alkuvuodesta, jolloin tartuntoja on eniten. Jokainen ihmistartunta kasvattaa riskiä viruksen muuntumisesta ihmisestä toiseen tarttuvaksi.