Helsinki-Vantaan lentokentälle saapuneet kiinalaiset pandat esiteltiin hieman ennen puoltapäivää tiedotusvälineille.
Pandoja kuljettanut rahtikone laskeutui lumituiskuiselle Helsinki-Vantaalle aikataulunsa mukaisesti noin kello kymmeneltä aamupäivällä.
Pandojen näkemistä jouduttiin odottamaan noin puolentoista tunnin verran, sillä ennen karhujen siirtämistä maan kamaralle piti hoitaa niiden maahantuontiin liittyneet rajamuodollisuudet.
Läpinäkyvissä kuljetuslaatikoissaan olleet pandat - joiden suomalaiset nimet ovat päivän säätilaan sopivasti Lumi ja Pyry - vedettiin traktorilla tiedotusvälineiden nähtäville.
Laatikoissaan tomerasti istuneet pandat tarkastelivat uteliaasti Helsinki-Vantaan lentokentän lumista maisemaa. Urospanda Pyry rouskutti istuessaan bambunpätkää.
Pandojen saapumista seuraamaan oli tullut useita kymmeniä toimittajia Suomesta ja Kiinasta. Kiinasta pandojen saapumista ovat tulleet seuraamaan muun muassa kansallinen keskustelevisioyhtiö sekä valtiollinen Xinhua-uutistoimisto.
Tiedotusvälineet kuvasivat innolla pandojen suorittamaa ohimarssia. Kuvaajia oli kielletty käyttämästä salamavaloa kuvatessaan, etteivät karhut stressaantuisi niiden räiskeestä.
Yksi maailman suurimmista pandoista?
Pandojen kuljetusoperaatiota läheltä seuranneen Ähtärin eläinpuiston panda-asiantuntijan Jukka Salon mukaan karhujen tulo Suomeen sujui suunnitelmien mukaan ja ilman ongelmia.
Salon mukaan tiedotusvälineiden edessä bambua mutustellut Pyry-karhu käyttäytyi Helsinki-Vantaalla itselleen tyypillisesti.
- Kiinassa lehdistö on antanut sille lempinimen Suursyömäri. Se on kasvava nuori ja murrosikäinen. Samalla tavalla kuin ihmispojatkin siinä iässä syövät, niin hänellekin ruoka maistuu, Salo sanoi STT:lle.
- Pandoille on hyvin tyypillistä, että 4-5 vuoden iässä ne syövät ihan mahdottoman paljon, etenkin urokset.
Salon mukaan uroskarhu Pyry eli Hua Bao syö tällä hetkellä noin kaksi kertaa enemmän kuin naaraspuolinen matkakumppaninsa.
- Kiinalaiset yhteistyökumppanimme ovat arvioineet, että jos Hua Baon kasvukäyrä jatkuu tällaisena, siitä tulee yksi maailman kookkaimmista pandoista.
Eväinä bambua, porkkanaa ja omenoita
Salon mukaan pandojen lentomatkan onnistumista edesauttoi se, että samalla koneella matkustivat karhuja pitkään hoitaneet kiinalainen eläintenhoitaja ja eläinlääkäri sekä Ähtärin eläinpuiston pandahoitaja Anna Palmroth ja eläinlääkäri Heini Niinimäki, joihin karhut ovat tutustuneet jo Kiinassa.
Salon mukaan tuttujen ihmisten läsnäolo rauhoittaa pandoja lentomatkalla, joka muuten voisi olla karhuille stressaava kokemus.
- Kun ne kuulevat tutut äänet ja näkevät tutut hoitajat, ne ajattelevat että tämä on ihan business as usual, Salo sanoo.
- Tämä on hyvin tarkasti suunniteltu proseduuri, jotta eläinten hyvinvointi voidaan varmistaa.
Pandat lensivät Helsinki-Vantaalle Chengdusta Kiinan keskiosista. Lentomatkaa kertyi noin 6 500 kilometriä. Pandojen matkaeväinä oli niiden suurimpia herkkuja eli bambua, porkkanaa ja omenoita.
Helsinki-Vantaalta karhut jatkoivat matkaansa kohti Ähtärin eläinpuistoa. Ähtärissä järjestetään iltapäivällä ja illalla pandakarnevaali, joka huipentuu pandakuljetuksen saapumiseen Ähtäriin.
Ähtäriläiset eivät kuitenkaan vielä tänään pääse näkemään karhuja, vaan niihin pääsee tutustumaan vasta karanteenin päätyttyä. Eläinpuiston pandatalo avautuu yleisölle 17. helmikuuta.
Pandojen mukana saapuneet kiinalainen eläinlääkäri ja pandahoitaja jäävät noin kuukaudeksi Ähtäriin opastamaan suomalaisia kollegojaan pandojen hoidossa.
Eläinpuiston mukaan pandojen käyttäytymistä ja ruokahalua seurataan tarkasti ensimmäisinä vuorokausina niiden saavuttua Ähtäriin.
Kolme suurlähettilästä Kiinasta
Sisällä lentokentän vip-terminaalissa pandojen saapumista seurasivat tarkasti muiden muassa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ja Kiinan suurlähettiläs Chen Li seurueineen. Kutsuvieraat taputtivat innokkaasti, kun pandojen kuljetuslaatikot siirrettiin rahtikoneesta Suomen kamaralle.
Chenin mukaan pandojen saapuminen Suomeen on historiallinen tapahtuma, joka jatkaa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaa.
- Tästä päivästä eteenpäin Suomessa on kolme Kiinan suurlähettilästä, Chen vitsaili pitämässään puheessa. Hän toivoi, että Ähtäristä kuullaan lähivuosina iloisia uutisia pandojen lisääntymisestä.
Leppä kiitteli puheenvuorossaan pandahankkeen nopeaa ja mutkatonta etenemistä Kiinan ja Suomen välillä. Leppä uskoi Lumi- ja Pyry -pandojen viihtyvän Suomessa erinomaisesti, sillä pandojen luontaisilla elinalueilla on Suomen lailla neljä toisistaan erottuvaa vuodenaikaa.
- Tämän parempaa itsenäisyytemme satavuotislahjaa emme olisi voineet Kiinalta saada, Leppä sanoi.