Päätös Pampalon kultakaivoksen avaamisesta Ilomantsissa tehdään aikaisintaan vuonna 2007. Ennen lopullista rakentamispäätöstä kaivosyhtiö
Polar Maining
tekee vielä lisätutkimuksia. Toimitusjohtaja Ingmar Haga sanoi tänään Joensuussa, että niissä keskitytään malmion kannattavuuteen.
- Pampalon esiintymän kultapitoisuus on seitsemän grammaa tonnissa ja se on maanalaisessa kaivoksessa kannattavuusrajalla. Nykyiset suunnitelmat lähtevät siitä, että Pampalosta kaivettaisiin kaksi miljoonaa tonnia malmia, Haga sanoi.
Pampalon jatkotutkimusten rahoitus on yhä auki. Kauppa- ja teollisuusministeriön kautta on myönnetty tutkimuksiin valtionavustusta noin miljoona euroa. Tutkimusten kustannukset ovat noin neljä miljoonaa euroa. Maanalainen tutkimusvaihe kestää pari vuotta.
- Jos kaivoshanke toteutuu, rakentaminen alkaisi vuonna 2008 ja kaivostoiminta käynnistyisi 2009, Haga arvioi.
Pampalossa olevaa 280 metriä syvää vinotunnelia on tarkoitus jatkaa tutkimusten yhteydessä. Yhtiö hakee myös alueen kaivospiirin laajentamista ja uutta ympäristölupaa.
Lähes 300 työpaikkaa
Perjantaina julkistettu raportti Pampalon kultakaivoksen työllisyys- ja aluetalousvaikutuksista arvioi kaivoksen tuovan toteutuessaan noin 270 uutta työpaikkaa. Pohjois-Karjalaan niistä sijoittuisi noin puolet. Tutkimusvaiheessa työpaikkoja syntyisi 40, rakentamisvaiheessa 45 ja kaivoksen ollessa toiminnassa noin 185, arvioidaan raportissa.
- Kultakaivoksen aluetaloudelliset ja työllisyysvaikutukset olisivat Pohjois-Karjalassa ja Ilomantsissa joka tapauksessa merkittävät. Projektipäällikkö Kimmo Koski Suunnittelukeskus Oy:stä arvioi, että tulomuutto tuskin kiihtyisi, mutta poismuutto alueelta vähentyisi. Kaivos toisi myös huomattavat verotulot.
Pampalon kultakaivoksen malmi riittää nykyisten tietojen mukaan ainakin seitsemäksi vuodeksi. Kullan hinnan kehityksestä ja muusta kannattavuudesta riippuen toiminta voisi jatkua myös selvästi pitempään, jopa yli 15 vuotta. Suomessa on vireillä parhaillaan useita isoja kultakaivoshankkeita eri puolilla maata. Merkittävimmät niistä Pampalon lisäksi ovat Kittilän Suurkuusikko sekä Oriveden ja Vammalan esiintymät. Tutkimuksia tehdään myös monissa pienemmissä esiintymissä.