16.2. Kalevassa oli kolme mielipidekirjoitusta sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkoselvitykseen liittyen. Mikko Holappa esitti sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilälle seitsemän kouluverkkokysymystä. Ohessa eritellyt vastaukset.
Toivottavasti myös kaksi muuta kirjoittajaa, Pertti Kutilainen ja Heikki Salmela, saavat samalla vastauksia kysymyksiinsä.
Sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkoselvityksessä palveluja tarkastellaan neljään alueeseen jaoteltuna. Tämä siksi, koska siku-palveluissa on käytössä alueellinen toimintamalli, jossa päiväkodit, peruskoulut ja nuorisotalot on jaettu neljälle maantieteelliselle alueelle.
Jokainen alue sisältää 4–6 palvelukeskittymää; yhteensä palvelukeskittymiä on 18. Esimerkiksi Myllyoja, Kiiminki ja Ylikiiminki ovat omia palvelukeskittymiään, ja niiden erityispiirteet ja -tarpeet on otettu huomioon. Oulun kaupunki on edelleen jaettu myös suualueisiin ja kaupunginosiin. Alueellinen toimintamalli ei ole ristiriitainen suuraluejaon kanssa.
1. Suomen säilyminen hyvinvointivaltiona vaatii hyvää taloudenpitoa ja velanoton saattamista kuriin. Kilpailukyky turvataan uusilla toimintatavoilla ja rakenteellisilla uudistuksilla niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. Oulun palveluverkkouudistus ei millään tavalla heikennä koulutustasoa.
2. Palveluverkkoa on suunniteltu kokonaisuutena koko kaupunkia tarkastellen. Jokaisessa palvelukeskittymässä on laskettu, etteivät koulumatkat kasva kohtuuttoman pitkiksi. Suuriin kaupunkeihin verrattuna Oulun lukioverkko on hajanainen ja erot lukioiden vetovoimaisuudessa ovat kasvamassa. Esimerkiksi kuluvan vuoden lukiopaikoista Oulunsalossa lähes neljäsosa on täyttämättä.
Oulun kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2016, että Pateniemen ja Merikosken lukiot siirtyvät perustettavaan Raksilan lukioon. Pateniemestä on sama matka Raksilaan kuin Oulunsalostakin. Joukkoliikenteen parannuksilla tiiviimmän lukioverkon saavutettavuus voidaan taata.
On myös hyvä huomioida, että 9.-luokkalaiset voivat hakea yhteishaussa mihin tahansa lukioon.
3. Rakenteellisilla säästöillä pyritään varmistamaan, että varsinainen toiminta ei vaurioituisi. Kaupunginhallituksen hyväksymässä muutosohjelmassa on esitetty myös vaihtoehto säästää henkilökustannuksista. Vaihtoehto on huono ja vaatisi yt-neuvottelujen käynnistämistä.
4. Tiiviimmässä lukioverkossa voidaan opetuksen määrä maksimoida pienemmillä kustannuksilla siten, että opiskelijoiden kurssitarjotin pysyy laadukkaana. Opiskelijalla on tällöin paremmat mahdollisuudet opiskella omaan tahtiinsa, on laajempi valinnanmahdollisuus sekä mahdollisuus hyödyntää muiden lukioiden tarjontaa.
Ylioppilaskirjoitusten merkitys kasvaa lähitulevaisuudessa osana korkeakoulujen valintamuutoksia, joten lukion tarjoamalla kurssitarjonnalla on kasvava merkitys.
5. Kaukovainion kampuksen tilat ovat OSEKKin omistuksessa. Tiloja on kaikkiaan noin 30 000 neliömetriä, josta lukiokäyttöön soveltuvaa tilaa tarvitaan noin 9 500 neliömetriä. OSEKK tekee kevään aikana kaikista Kaukovainion tiloista kuntotutkimuksen, jotta tilojen toimivuus ja terveellisyys voidaan todentaa. Tietojemme mukaan OSEKK myös yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tekee suunnitelmaa tilojen jatkokäytöstä. Oulun kaupunki ei ole hankkimassa tiloja, jotka eivät ole koulutustoimintaan sopivia.
6.–7. Palveluverkkosuunnittelua ei ole tehty vain yhtä kaupunginosaa silmällä pitäen. Alueellisesti on tutkittu jokainen palvelukeskittymä. Koulumatkat Oulunsalossa eivät kasva kohtuuttomasti ottaen huomioon kuljetukset ja joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteet. Lukiopalvelut on linjattu seudullisiksi palveluiksi.
Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että uusille asuinalueille ei ole rakennettu lukiota. Tämä koskee myös kysyjän mainitsemaa Hiukkavaaran aluetta. Alueellisesti tarkastellen eteläisen alueen lapsimäärät ovat laskusuunnassa.
Mika Penttilä
Oulun kaupungin sivistys ja kulttuurijohtaja
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.