Hallituksen lähestyvä työllisyyspoliittinen seminaari saa etujärjestöt viilaamaan strategioitaan. Suurimmat työllistämistoiveet kohdistuvat palvelualoille. "Jos rakenteellisista asioista lähdetään, heti jysähdetään verokysymykseen", sanoo Palvelutyönantajien toimitusjohtaja Arto Ojala.
Ojala vaatii nollaveroa voitoille, jotka jätetään yritykseen. Hän alentaisi myös palkansaajien tuloverotusta ensi vuonnakin, poistaisi työnantajien harteilta vähintään alimman tuloluokan kansaneläkemaksun ja tarkastelisi matalapalkkaisten osalta myös negatiivisen tuloverotuksen suomia mahdollisuuksia.
"Tavoite on mahottoman kova", Ojala melkein ähkäisee hallituksen haaveista, 100 000 uudesta työpaikasta ja 75 prosentin työllisyysasteesta.
"Siinä tarvitaan uusyrittäjyyttä, verotuksellisia keinoja ja muita rakenteellisia uudistuksia ja palkkapolitiikkaa", työmarkkinavaikuttaja sanoo viitaten etenkin matalapalkkaisen työn koviin kustannuksiin.
Tuloveroa vielä alas
"Verokilpailu kiristyy todella hurjaa vauhtia." Onneksi hallitus heijasteli suuntaa jo heinäkuussa etupainotteisesti voimaantulleiden tuloverovähennysten kautta, Ojala kiittää. Mutta se ei riitä.
"Jos taas saisi ehdottaa, niin ensi vuonna vielä prosenttiyksikkö lisää", Ojala ilmoittaa. Tuolloin tuloveronkevennys nousisi vuositasolla puoleentoista prosenttiin.
Hallitus puhuu aivan oikein siitä, että uusia työpaikkoja pitää saada syntymään palvelusektorilla, siellä on potentiaalia. Mutta mistä se potentiaali sitten tulee, hän kysyy ja vastaa itse: "Siitä, että meillä olisi kulutuspotentiaalia."
Nyt yksityisen kulutuksen taso on huomattavan alhainen verrattuna eurooppalaiseen tasoon: "Meillä on varaa lisätä yksityistä kulutusta kansantalouden mittareilla."
Julkinen talous on kohtuullisen hyvässä kunnossa ja vaihtotasekin ollut vahvasti ylijäämäinen jo kokonaisen vuosikymmenen: "Koko kansantalous on nyt ylijäämäinen. Ulkomaat ovat velkaa meille. Tätä tilannetta ei ole ollut koskaan."
Se, että meillä on varaa rahoittaa muita maita, kertoo siitä, että kotimaassa käytetään liian vähän kulutukseen ja investointeihin: "Tämän takia meidän pitäisi edelleen etupainotteisesti laskea tuloverotusta."
Hallitus on kuitenkin luvannut palata asiaan vasta vuoden 2005 tupokierroksen yhteydessä. "Sitä päätöstä pitäisi aientaa, että ensi vuonna tulisi suuremmat veronkevennykset ja verokiila kapenisi. Sillä olisi suuri merkitys palveluyritysten kannalta."
Rohkeasti Viron malliin
Ennen kuin vuosi kääntyy, hallituksen pöydälle lämähtää myös suuri yritysveroasia: "Yritysverouudistuksessa pitäisi olla rohkeutta riittävästi kyetä vastaamaan haasteisiin ympäristössä. Tällä tarkoitan Ruotsia ja Saksaa ja Viroakin, vaikka Viroa en niin hirveän suurena uhkana pidä."
Mallia olisi silti otettava juuri Suomenlahden takaa: "Pitäisi rohkeasti mennä siihen, mikä järjestelmä on Virossakin, että yritykseen jätettävän voiton veroaste olisi nolla."
"Tämä on sellainen ajattelu, joka on leviämässä Euroopassa", Ojala tietää: "Ajatushan on se, että yritys kannattaa perustaa, siihen kannattaa satsata ja investoida. Että siitä ei veroteta päältä pois mitään."
Tämän lisäksi tulee veropohja säilyttää laajana ja madaltaa yhtiöveroastetta: "Vähintään 25 prosenttia tai siitä alaspäin", Ojala ohjastaa takaisin kohti vuoden 1993 verouudistuksen tasoa. Nyt veroaste on 29 prosenttia. Veronmaksajien keskusliitollekin riittäisi alennus 27 prosenttiin.
Tuottavuus vain keskitasoa
Yksityiset palvelut ovat julkisten palvelujen ohella ainoa sektori, joka on lisännyt työllisten lukumäärää 1980-luvulta lähtien. Jo kaksi viidestä työntekijästä toimii palvelusektorilla, kuten kaupoissa, pankeissa, hotelleissa tai kuljetusalalla. Puolet bkt:sta tulee jo yksityisistä palveluista.
Tutkijat ovat myös arvioineet, että Suomessa voitaisiin lisätä palvelualojen työpaikkoja ainakin 65 000:lla vuoteen 2007 mennessä. Mutta ensin palveluvaltaisuus pitäisi nostaa OECD-maiden tasolle. Siinä olemme pahasti perässä.
Palvelualojen tuotannon ennustetaan kasvavan 3,5 prosentin vuosivauhtia. Tuottavuuden nousu on ollut toiseksi nopeinta maailmassa. Vain Japani on pinkonut kovemmin. Silti tasossa ei ole vielä hurraamista. Tältä osin kärjessä loistaa Italia. Suomessa palvelualojen tuottavuus vastaa keskitasoa: "Potentiaalia on erittäin paljon."
Myös palvelualojen vienti jättää vielä toivomisen varaa. Alan vienti jää alle prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kokonaisviennistä se vastaa 13 prosentista. Ja sekin koostuu suurelta osin rojaltimaksuista. USA:ssa palvelujen osuus taas on bkt:stäkin lähes 14 prosenttia.
Kansaneläkemaksu pois
Mutta palataan työllisyyteen. Etenkin matalapalkkaisten työllistäminen vaatisi työnantajamaksujen tarkistamista, Ojala arvioi ja muistuttaa, että hallitus pyrkii jo suosituksen tasolla edistämään matalapalkkaista työtä. Vaan millä mallilla, sitä vielä tutkitaan.
Niin sanottu Holm-Vihriälä-malli, joka tarkoittaisi työnantajamaksujen alentamista porrastetusti, on Ojalan mielestä keinotekoinen ja teknisesti hankala. Sen sijaan hän kannattaa kansaneläkemaksujen poistamista. Jos ei siihen kyetä heti kaikkien kolmen portaan osalta, niin ensin pitäisi poistaa edes alin ensimmäinen luokka. "Tämä alentaisi työllistämisen kynnystä."
Kyseessä on selkeä maksuosuus, joka helpottaisi työnantajia 1,35 prosentin verran per työntekijä. Se tuntuu pieneltä, mutta juuri työvoimaintensiivisillä palvelualoilla maksetaan isosti ennen kaikkea työvoimasta. Niinpä palkkakustannusten osuus saattaa olla tuotteen hinnasta jopa 60-80 prosenttia, kun esimerkiksi pääomavaltaisessa paperiteollisuudessa tämä kustannuserä jää tuotteen hinnassa noin viidennekseen.
Kansaneläkemaksun poistamista palkkakustannuksista on vaadittu aikaisemminkin, sillä perusteella, että kansaneläkettä nauttivat ne, jotka eivät ole olleet työelämässä mukana. Siksi kansaneläkkeitä ei myöskään pitäisi kerätä palkkaperusteisista maksuista.
Vastaavanlainen muutos tehtiin yli vuosikymmen sitten esimerkiksi Tanskassa. Se on osaltaan vaikuttanut siihen, että työttömyys keikkuu siellä vain viidessä prosentissa.