Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona direktiivin palveluiden vapauttamisesta, mikä päättää kolme vuotta kestäneen värikkään ja vaikean lainsäädäntövaiheen EU:ssa. Palvelut vapautuvat vuoden 2010 alussa. Direktiivin soveltamisala on tuntuvasti alkuperäistä ehdotusta pienempi. Sitä ei sovelleta yleishyödyllisiin eikä terveys- ja sosiaalipalveluihin.
Kauppa- ja teollisuusministerit Mauri Pekkarinen (kesk.) piti direktiivin sisältöä merkittävänä, vaikka matkan varrella kaikki osapuolet, parlamentti, ministerineuvosto ja komissio ovat joutuneet tekemään kompromisseja.
Parlamentin hyväksymä muoto on muutamia teknisiä yksityiskohtia lukuunottamatta sama kuin jäsenmaiden hyväksymä kanta viime toukokuussa. Parlamentti vesitti täysin edellisen sisämarkkinakomissaarin Frits Bolkesteinin ehdotuksen, koska pelkäsi sen johtavan sosiaaliseen dumppaukseen. Ehdotus oli kaatamassa myös Ranskan kansanäänestystä perustuslaista puolitoista vuotta sitten.
Oikeusvarmuus
paranee
"Direktiivin tärkein asia on se, että se parantaa palveluiden oikeusvarmuutta. Direktiivi auttaa yrityksiä toimimaan laillisesti ja edesauttaa mustien ja harmaiden työpaikkojen vähenemistä", uskoi Pekkarinen.
Komission optimististen arvioiden mukaan palveludirektiivi loisi useita satoja tuhansia työpaikkoja. Parlamentin raportoija, sosialistiryhmää edustava Evelyne Gebhardt varoitti kuitenkin selkeistä ennusteista, koska useiden laskelmien tulokset vaihtelevat niin runsaasti. Palvelut muodostavat 70 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta.
"Nyt hyväksytyssä muodossa direktiivi kattaa 40 prosenttia Suomen palvelusektorista. Palveluiden vapautuminen nostaa puoli prosenttia bruttokansantuotetta ja luo useita tuhansia työpaikkoja Suomessa", Pekkarinen sanoi.
Pekkarinen oli tyytyväinen, sillä palveludirektiivin valmistuminen on ollut yksi Suomen puheenjohtajakauden tavoitteista.
Jäsenmaat pitävät
kiinni rahapeleistä
Ministeri arvioi, että lähiaikoina komissio tekee ehdotuksia ulkopuolelle jääneiden palveluiden vapauttamisesta jossakin muodossa. Rahapelit jäsenmaat haluavat kuitenkin Pekkarisen mukaan edelleen pitää vapauttamisen ulkopuolella.
Direktiivin piiriin kuuluvat yritys- ja kuluttajapalvelut, kuten esimerkiksi mainonta, ylläpitopalvelut, rekrytointi, lainopilliset ja veropalvelut, kiinteistönvälitys, rakennusalan palvelut, arkkitehtipalvelut , jakelu, autonvuokraus ja matkatoimistot.
Julkisen sektorin palvelut on poistettu direktiivistä. Se ei koske julkista liikennettä, satamia, takseja, ambulansseja, työvoiman vuokrausta, rahapelejä eikä julkisia tai yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Jäsenmaalla on myös oikeus rajoittaa palvelujen tarjoamista vedoten yleiseen järjestykseen, kansanterveyteen, ympäristönsuojeluun ja syrjimättömyyden periaatteisiin.
Direktiivi ei vaikuta jäsenmaiden työlainsäädäntöön eikä työsopimusehtoihin.