Kempeleläinen lukiolainen Mari Juvani on suhteellisen tyytyväinen kotikuntansa palveluihin. Hän on samaa mieltä kuin suurin osa suomalaisista.
Kasvavassa Kempeleen kunnassa on myös paljon puutteita. Lukiolaisille ja varttuneille nuorille järjestetään liian vähän palveluja.
Toista vuotta lukiota käyvän Juvanin kokemuksen mukaan Kempeleen terveyskeskus toimii hyvin, mutta kouluterveydenhoidon vastaanottoon on vaikea päästä. Juvani on käynyt viimeksi kouluterveydenhoitajalla viisi vuotta sitten.
Juvanin mielestä kunnan palvelut on järjestetty tehokkaasti, mutta myös yksityisiä vaihtoehtoja tarvitaan.
"Ymmärrän, että terveys- ja vanhusasiat huolettavat ihmisiä. Nuorten asiat kiinnostavat minua eniten", 17 -vuotias lukiolainen sanoo.
Yläaste on iso ja luokkakoot kasvavat koko ajan. "Se on Kempeleen arkea."
Oulu on kivenheiton päässä Kempeleestä. Oulussa käydään kaupoissa ja myös vapaa-ajan palveluja haetaan sieltä.
Kolme neljästä tyytyväisiä palveluihin
Kansalaiset ovat varsin tyytyväisiä kotikuntiensa tarjoamiin palveluihin: kolme neljästä suomalaisesta kertoo olevansa niihin vähintään melko tyytyväisiä. 30 prosenttia on niihin jopa erittäin tyytyväisiä.
Tyytyväisyys on lisääntynyt viime vuoden kesäkuussa tehdystä vastaavasta mittauksesta.
Palveluja koskevissa arvioissa ei ole eroja sen mukaan, millaisessa kunnassa vastaaja asuu. Kovin suuria eroja ei ole eri puolilla maata asuvilla eikä eri puolueiden kannattajilla.
Tiedot ilmenevät Kalevan Suomen Gallupilla 18.-26. elokuuta teettämästä kuntakyselystä, jonka näyte edustaa koko maan 15 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Kansalaiset ovat kuitenkin selvästi sitä mieltä, että kuntien toiminta on tehotonta. Vain kolmannes suomalaisista on sitä mieltä, että kunnat toimivat tehokkaasti. Tyytyväisten osuus on kuitenkin lisääntynyt kesästä 2003. Silloin kuntia piti tehokkaina vain reilu neljännes kansalaisista.
Viljelijöistä yli puolet oli sitä mieltä, että kunnat toimivat tehokkaasti.
Kokoomuksen kannattajat uskovat muita useammin, että kunnat ovat tehottomia.
Terveyden- ja vanhustenhoito nousevat selvästi kuntalaisten tärkeimmiksi parannusta vaativiksi asioiksi.
Tässä näkyy sama asia kuin palveluksissa ja kuntien tehokkuudessa; kaksi vuotta sitten tehtyyn kyselyyn verrattuna parannuksia vaativien osuus on selvästi pienentynyt. Ainoastaan lisää päivähoitopaikkoja halutaan nyt yhtä paljon kuin reilua vuotta
aiemmin.
Yksikön johtaja Juhani Pehkonen Suomen Gallupista tulkitsee tulosta kahdella tavalla.
"Kansalaisten vaatimukset kunnallishallinnolta eivät ole ainakaan kasvussa", Juhani Pehkonen arvioi.
"Tästä samasta kielii se, että aiempaa useampi suomalainen on tyytyväinen kotikuntansa palveluihin. Tulosta saattaa selittää myös se, että niukkuuden aikana osa suomalaisista tyytyy olemassa olevaan. Osa väestöstä katsoo, että parannuksia ei kaivata. Hyvä jos kunnallisten palveluiden nykytaso edes säilyy", hän pohtii.
Onko palvelujen parannus todellista?
Ylijohtaja Matti Heikkilä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesista ei usko, että kyse on vain turtumisesta ja asemien pitämisestä.
Heikkilä uskoo, että palvelut ovat parantuneet.
"Minä tulkitsen niin, että nyt on saatu konkreettisesti parannuksia esimerkiksi perusterveydenhuollossa, erityissairaanhoidossa ja vanhustentyössä. Kun kunnille on kaadettu parin kolmen vuoden ajan lisää rahaa, pitäähän sen totta vie näkyä jossain", Heikkilä sanoo.
Tyytyväisyyttä lisää ylijohtaja Matti Heikkilän mielestä myös tuntuma, että asiat ovat paremmin kuin aiemmin, koska esimerkiksi hoitotakuusta keskustellaan jatkuvasti televisiossa ja lehdissä.
Suomalaiset ovat kansainvälisissä tutkimuksissa kaikista purinasta huolimatta varsin tyytyväisiä esimerkiksi terveydenhuoltoon ja sen asiakaslähtöisyyteen, Heikkilä korostaa.
Kasvukeskuksissa palvelut kehittyvät hyvin, mutta maaseudulla ei tilanne ole ollenkaan niin valoisa.
"Koulut lakkaavat, palvelut heikkenevät ja väki vähenee. Siinä on tarpeeksi ongelmaa."