Kansalaisten peruspalvelut pitäisi Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Jukka Pekkarisen mielestä rahoittaa kokonaan kunnallisverolla, mikä tarkoittaisi kunnallisveron nostamista.
"Siinä tilanteessa valtion tuloveroa pitäisi vastaavasti laskea ja samalla luovuttaisiin nykyisenkaltaisesta valtionosuuksista."
Pekkarinen myöntää, että valtionosuuksia tarvittaisiin entiseen tapaan tasapainottamaan kuntien keskinäisiä eroja palvelujen tarpeessa ja yksikkökustannuksissa.
Pekkarisen peruspalvelujen rahoitusvastuun siirtäminen kunnille olisi poliittisen vastuun kannalta nykyistä selkeämpi järjestelmä.
"Se voisi lisätä myös mielenkiintoa kunta-asioita kohtaan. Ihmiset ymmärtäisivät paremmin, mistä kunnissa todellakin päätetään."
Veroalelinja loppumassa
Valtion tuloveronkevennyksiä ei voida tehdä jatkossa samassa mittakaavassa työmarkkinaratkaisujen kylkiäisenä kuin tuoreessa tulopoliittisessa sopimuksessa, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jukka Pekkarinen ennakoi.
Veronkevennyksillä ei voida jatkossa ostaa Pekkarisen mukaan maltillisia palkankorotuksia samalla tavoin kuin nyt.
Joulun alla allekirjoitettu tuporatkaisu johti siihen, että palkansaajien työn verotusta kevennetään vuosina 2005-2007 1,7 miljardilla eurolla.
Pekkarisen mukaan reipas tuloverojen keventämislinjan jatkuminen seuraavalla vaalikaudella aiheuttaisi julkisten menojen karsimista.
Hän painottaa, että julkisessa taloudessa ei ole paljoa pelivaraa.
"Hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset valinnat tullaan tekemään kunnissa, jotka rahoittavat ja vastaavat peruspalveluista. Kunnallisveron kehityksellä säädellään julkisten palveluiden laajuus. Valtionosuuksilla rahoitetaan nykyisin vain pieni osa peruspalveluista", Pekkarinen muistuttaa.
Pekkarinen ennustaakin, että kunnallisveroprosentit nousevat.
Valtakunnalliset
pelisäännöt
Kuntatalouteen on Pekkarisen mukaan saatava nykyistä selkeämmät valtakunnalliset pelisäännöt.
"Valtion ja kuntien välillä on oltava yhteinen selkeä näkemys, minkälainen on keskimääräinen kunnallisverorasitus. Se pitäisi tuoda kansallisten neuvottelujen piiriin."
Pekkarinen luonnehtii sumeaksi päätöksenteoksi sitä, että yksittäiset kunnat vääntävät kättä kunnallisveroprosentista.
Hän painottaa, että kunnat hoitavat lakisääteisiä velvoitteita.
Pekkarisen ideoimalla ja käyttöön otetulla peruspalvelubudjetilla sovitaan jo nyt palveluvelvoitteista kuntien ja valtion kesken.
Peruspalvelut pitäisi Pekkarisen visiossa keskimäärin rahoittaa kokonaan kunnallisverolla, mikä tarkoittaisi kunnallisveron nostamista.
"Siinä tilanteessa valtion tuloveroa pitäisi vastaavasti laskea ja samalla luovuttaisiin tältä osin nykyisenkaltaisesta valtionosuuksista."
Valtionosuuksia
vain viilataan
Pekkarinen myöntää, että valtionosuuksia tarvittaisiin kuitenkin entiseen tapaan tasapainottamaan kuntien keskinäisiä eroja palvelujen tarpeessa ja yksikkökustannuksissa.
Peruspalvelujen rahoitusvastuun siirtäminen kunnille olisi Pekkarisen mielestä poliittisen vastuun kannalta nykyistä selkeämpi järjestelmä.
"Se voisi lisätä myös mielenkiintoa kunta-asioita kohtaan. Ihmiset ymmärtäisivät paremmin, mistä kunnissa todellakin päätetään."
Joulun alla valmistuneessa valtionosuusuudistusesityksessä esitetään Pekkarisen mukaan vain pieniä muutoksia järjestelmää eikä uppouduta peruskysymyksiin.
"Se on enemmän viilausta valtionosuuksissa kuntien välillä", hän toteaa.
Pekkarinen pitää järkevänä hallituksen valtionosuusuudistukselle asettamaa reunaehtoa, ettei se saanut lisätä valtion menoja.
Hän ei niele ajatusta, että valtion pitäisi velkaantua ja lisätä valtionosuuksia kunnille. "Kunnat ja valtio ovat samaa julkista sektoria."
Pekkarinen patistaa kuntia uudistamaan palvelurakenteita, koska kunnat eivät pysty velkaantumaan kovin pitkälle.