Ylivieska Omaishoidon vapaapäivien järjestelyissä ja koululaisten aamu- ja iltapäivähoidossa käytössä olleet palvelusetelit tuodaan Ylivieskassa myös lasten päivähoitoon ja vanhusten kodinhoitoapuun ja siivoukseen. Setelit otetaan käyttöön aluksi kokeiluna ensi vuoden aikana. Parhaillaan määritellään setelille arvoa ja sitä, kenelle seteli myönnetään. Todennäköisesti setelistä tulee tulosidonnainen.
Palvelusetelit, joilla voi ostaa perinteisesti kunnan järjestämien sosiaali- ja terveyspalvelun sijasta yksityisiä palveluja, yleistyvät pikkuhiljaa sitä mukaa, kun yksityisten palveluntuottajien määrä kasvaa.
Palvelusetelien käyttö on keskittynyt suuremmille paikkakunnille, joista palvelujen tuottajia löytyy, mutta seteleitä on myös pienemmillä paikkakunnilla, joissa erilaisilla kylähankkeilla on luotu yksityisiä palveluja.
Sosiaalijohtaja Terttuirmeli Haapakoski kertoo, että seteliä omaishoidon vapaapäivien järjestelyissä on käyttänyt vain muutama. Koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoon seteliä on myönnetty noin 20 lapselle, joita hoidetaan Ylivieskan seurakunnan iltapäiväkerhossa.
Seteli, jonka suuruus on 50 euroa lasta kohti kuukaudessa, annetaan suoraan seurakunnalle, jonka kaupunki on hyväksynyt palveluntuottajaksi.
Keväällä lasten päivähoitoon
Yksityiseen lasten päivähoitoon palvelusetelikokeilu laajenee maaliskuussa. Kasvatustoiminnan ohjaaja Ulla-Maija Miettilä kertoo, että tarkoituksena oli alunperin tukea alle kolmivuotiaiden lasten kotihoitoa ja vanhemmuutta maksamalla ns. Ylivieska-lisää perheille, jotka hoitavat lapsensa itse.
Tähän eivät kaupungin rahkeet olisi riittäneet, ja sosiaalilautakunta päätti yleisestä palvelusetelistä. Setelin saa kun hankkii lapsen päivähoidon yksityiseltä palveluntuottajalta, perhepäivähoitajalta tai päiväkodilta, joka on sosiaalilautakunnan hyväksymä.
Hoitajalta vaaditaan hoiva-alan koulutus. Hänen on oltava esimerkiksi perhepäivähoitaja tai lähihoitaja. Sosiaalilautakunnan hyväksymiä hoitajia on tällä hetkellä puolikymmentä. Yksityisiä päiväkoteja Ylivieskassa on vain yksi.
Setelin arvo on 100 tai 150 euroa. Tulorajoja ei lasten päivähoidossakaan ole vielä määritelty. Palvelun hinta on palvelun ostajan ja tuottajan välinen asia.
Ylivieskassa on jo kolme vuotta sitten hyväksytty palvelusetelimalli vanhuspalveluihin, kotihoitoon ja tukipalveluihin, mutta sitä ei ole toistaiseksi käytetty, koska kaupunki on pystynyt vastaamaan palvelujen kysyntään ja palveluntuottajia on toistaiseksi ollut varsin vähän.
Valinnanvapautta
ja työpaikkoja
Palvelusetelin käytön laajennus nousi esiin vanhustenhuollon ohjelman tarkistuksen yhteydessä.
"Setelit ovat yksi vaihtoehto, jolla saadaan valinnanvapautta ja jolla voidaan luoda uusia työpaikkoja. Yksityinen palvelutuotanto tulee julkisen rinnalle täydentämään sitä", Haapakoski kertoo.
Setelien käyttöönottoa valmistellaan vanhusten kodinhoitoapuun, jota perinteisesti kodinhoitaja on tehnyt ja siivoukseen.
"Siivous on kotipalvelun tukipalvelua, jota tuottavat muutkin kuin hoiva-alan ihmiset ja sitä ollaan siirtämässä pois perushoivasta. Siivous on toisella sijalla silloin, kun vanhus tarvitsee muuta apua selviytyäkseen päivittäisistä askareista kotonaan", Haapakoski sanoo.
Setelin arvo ja tulorajat ovat vielä avoimet. Myöskään palveluntuottajia ei ole vielä hyväksytty. Haapakosken mukaan palveluntuottajia löytyy siivoukseen ja jo kotipalveluunkin jonkin verran.
Kotipalvelun tarve ratkaisee sen, kenelle seteli myönnetään. Se, jolla on maksukykyä voi Haapakosken mukaan ostaa siivouksen. Sille, jolla maksukykyä ei ole, annetaan seteli.
Haapakoski uskoo, että palvelusetelille on kysyntää, koska yksityisiä palveluja osataan jo käyttää ja palvelun tarve vain lisääntyy.