Ensi vuonna tulevat palvelusetelit kuntien kotipalveluihin koko maassa. Asiakas voi ostaa setelillä palvelut miltä tahansa kunnan hyväksymältä palvelujen tuottajalta.
Suomen kuntaliiton järjestämillä talousarviopäivillä maanantaina Oulunsalossa puhunut kehityspäällikkö Sirkka-Liisa Karhunen pitää uudistusta merkittävänä päänavauksena. Tähän asti on edetty erilaisina kokeiluina.
Ensi elokuun alussa alkaa myös lasten osittainen hoitoraha. Sitä maksetaan peruskoulun ensimmäisellä tai toisella luokalla olevan lapsen vanhemmalle, jos hän pitää vapaata ja vastaa lapsen koulun ulkopuolisesta hoidosta. Rahan suuruus on 70 euroa kuukaudessa.
Osana terveyshanketta sisältyy budjettiin myös terveydenhoidon täydennyskoulutusvelvoite, jolla palvelujen ylläpitäjien tulee antaa ammatillista täydennyskoulutusta henkilökunnalleen.
Karhunen on tyytyväinen sosiaali- ja terveydenhoidon budjettiin. "Sosiaali- ja terveyspuoli näyttää pitkästä aikaa plussaa. Kuitenkin budjetti antaa väärän kuvan. Suuri osa noususta selittyy verotulojen kompensaatiolla."
Kuntaliiton erityisasiantuntija Jan Björkwall tunnusti, että kuntaliitto on jäänyt ministerin jalkoihin. On syntynyt kuva, että sosiaali- ja terveystoimeen on tullut kahmalokaupalla lisää rahaa; kunnat sen kun toimikoon.
Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksien lisärahoista (noin 500 miljoonaa euroa) on kuitenkin 359 miljoonaa veromenetysten kompensointia. "Se näkyy valtionosuuksien näennäisenä kasvuna, koska kuntien verotulot ovat sitä pienemmät."
Myös verotulojen tasauksen jakojäännös, eli että tasausta saadaan 100 miljoonaa euroa vähemmän kuin sitä peritään rikkailta kunnilta, ihmetytti talousarviopäivien osallistujia. "Se jää valtion kassaan", ilmoitti Björkwall ihmettelevälle Hailuodon kunnanjohtaja Matti Soroselle.
Kuntien talouteen ei ole odotettavissa ensi vuonna helpotusta. Kun viime vuosi oli tosi hyvä, sukeltavat kunnat tänä vuonna syvälle. Kuntien tämän vuoden ennakoitu 210 miljoonan euron alijäämä uhkaa hieman jopa kasvaa jopa tulevina vuosina.
Myöskään vuosikatteet eivät Kuntaliiton laskelman mukaan riitä kattamaan nettoinvestointeja, jolloin kunnat velkaantuvat lisää.
"Valtion budjettiesitys on lievästi negatiivinen kuntatalouden kannalta", sanoo Björkwall. Positiivista siinä on, että veroalennukset kompensoidaan täysimääräisesti jo tämän vuoden lisätalousarviossa. Negatiivista, että edelleenkään indeksikotuksia ei saada täysimääräisinä, vaan niistä saadaan vain 75 prosenttia.
Pohjoisen kuntien kannalta budjettiesitys on Björkvallin mielestä neutraali. Valtionosuuksien lisäykset ovat asukaskohtaisia jopa vanhustenhoidon kertoimia korottavia.
Yllätyksiä voi tulla verotulojen tasauksessa
Iin kunnanjohtaja Tuure Leinonen näki uhkana, että yhteisöverotulojen romahdus vähentää monimutkaisesta matematiikasta johtuen myös köyhien kuntien verotulojen tasausta.
Ii sai vuonna 2002 verotulojen tasausta 4,2 miljoonaa euroa, mutta viime keväänä esitetyn laskelman mukaan se tippuisi ensi vuonna reilut 1,1 miljoonaa euroa. "Tämä johtuu pääosin siitä, että yhteisöverot romahtivat vuonna 2001 kolmanneksen. Tämä vaikuttaa myös verotulojen tasausta saaviin kuntiin, koska raja, josta tasaus lasketaan, alenee."
Monessa muussa kunnassa törmätään samaan, uskoo Leinonen.