Oulu Caritas-Kodissa asuvat Siiri ja Väinö Lehtola ostavat kotipalvelunsa yksityiseltä palvelun tarjoajalta, joka on Caritaksen oma työtiimi. Lähitulevaisuudessa he saattavat ostaa palvelun kaupungin myöntämällä palveluseteleillä niiltä palvelujen tarjoajilta, jotka kaupunki on kelpuuttanut.
Omaishoidon tukea saava Siiri Lehtola pitää setelijärjestelmää nykyistä vaivattomampana. Setelien käytön hän oppi ennen Lehtoloiden Caritakseen tuloa, jolloin kotipalvelujen tarjoaja oli SPR: Oulun osasto.
Caritas-Kodin palvelujohtaja Hilkka Määttä sanoo, että jos palvelusetelijärjestelmä saadaan käyttöön, palvelut tulevat käyttäjille edullisemmiksi. He maksavat vain sen hinnan, jonka palvelu maksaa ilman ylimääräisiä kustannuksia.
Ensi vuoden alussa on tarkoitus saada voimaan uusi laki, joka luo uusia mahdollisuuksia palvelusetelien käyttöön. Lakiesitys on valtioneuvoston käsittelyssä tänään torstaina.
Tähän saakka palveluseteleitä on käytetty vapaasti. Uuden lain tarkoitus on luoda kunnille yhteiset pelisäännöt sekavaan käytäntöön. Kyse on suomalaisesta sovelluksesta, joka tulee poikkeamaan eurooppalaisesta käytännöstä.
"Kunnille annetaan mahdollisuus järjestää kotipalvelu palvelusetelin avulla tavalla, jolla kunta sen hyväksyy", sanoo lakiesitystä valmistellut ylitarkastaja Viveca Arrhenius sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Hallitus on ottanut kannan, että kunnille annetaan mahdollisuus ottaa palvelusetelit käyttöön siten, että kunta on tilaajana ja laadunvalvojana. Kuntien asia on sitten harkita, liittyvätkö ne palvelusetelien käyttöön.
Caritas-Kodissa 35 taloudessa käytetään kahden sairaanhoitajan ja viiden lähihoitajan tarjoamia palveluja, mikä on kaikista talon asiakkaista reilu kolmannes. Kaupungin kotipalvelutyöntekijä käy vajaan kymmenen Caritaksessa asuvan kotona.
"Odotamme lakia palveluseteleistä, sillä se antaa asukkaille itselleen enemmän vapautta valita kotipalveluja", sanoo Hilkka Määttä.
Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi myöntää palveluseteleitä omaishoidon tukea saaville, jossa palvelujen tuottajana toimii SPR. Sosiaali- ja terveystoimen talousarviossa on merkintä lainmuutoksesta, mutta sille ei ole varattu lisää määrärahoja.
Sosiaali- ja terveystoimen va. Hallinto- ja talousjohtaja Liisa Ståhle arvioi, että jos palvelusetelien käyttöä laajennetaan, myös rahaa tarvitaan lisää. Todennäköisesti kaupunki tulee kilpailuttamaan palvelujen tarjoajat, joilta seteleillä ostetaan.
"Palvelujen tarve on koko ajan suurempi kuin mitä pystymme tarjoamaan, joten odotamme lakiesitystä kiinnostuneina. Uusiin ratkaisuihin on oltava valmius. Kaupungin oma kotipalvelutuotanto on suunnitteilla päivittää. Myös kotipalvelun kilpailuttaminen on suunnitteilla", Ståhle sanoo.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes sanoo, että palvelusetelin avulla yksittäinen ihminen voi vaikuttaa siihen, mitä ja millaista palvelua hän saa osakseen. Myös kunnat saavat vapauden ratkaista, missä laajuudessa palveluseteleitä aletaan käyttää.
Kunnat eivät ole tasa-arvoisia sen suhteen, minkä verran niissä on tarjolla yksityisiä palvelujen tuottajia. Virnes arvelee, että laki palveluseteleistä saattaa lisätä palveluja niissä kunnissa, joissa tuottajia ei ole tai heitä on hyvin vähän.
Kunnat tuottavat suurimman osan kotipalveluista, vain vajaat kymmenen prosenttia ostetaan muualta. Setelien yleistyminen saattaa lisätä ulkopuolelta ostettavien palvelujen määrää.