Kuusamo
Palveluseteleistä ollaan luomassa vaihtoehtoa sosiaali- ja terveystoimen julkisille palveluille. Puuttuva lainsäädäntö on jossain määrin vaikeuttanut sen soveltamista. Tähän asti seteliä on käytetty lähinnä kotipalvelussa ja omaishoidossa. Kuusamo on nyt aloittamassa ensimmäisenä maassa laajaa kokeilua vanhusten palveluasumisessa. Vanhusväestön osuuden kasvaessa kaupungin tavoitteena on luoda tilaa yksityisille palveluntuottajille ja setelin uskotaan olevan eräs tapa lisätä tarjontaa.
Noin 15 prosenttia kunnista käyttää seteliä omaishoidossa, ja se on yleistymässä myös kotipalveluissa. Ylitarkastaja VivecaArrhenius sosiaali- ja terveysministeriöstä uskoo, että seuraava askel ovat asumispalvelut. "Setelin käyttöä tietysti rajoittaa se, onko paikkakunnalla saatavana yksityisiä palveluita."
Palveluseteli on eräänlainen kunnan maksusitoumus, joka perustuu hoidon tarpeeseen. Asiakas valitsee vapaasti, mistä hän palvelun hankkii ja panee siihen myös oman osuutensa. Seteliä ei anneta asiakkaalle, vaan se menee suoraan yrittäjälle.
Lain kannalta silloin ei ole ongelmaa, jos seteli on saman suuruinen kuin palvelu. Silloin kunta voi itse määritellä hinnan, esimerkiksi ateriapalveluissa. Setelin käyttö tulosidonnaisissa palveluissa vaatii lainsäädäntöä.
"Lain valmistelu on aloitettu ja meillä on valmiudet saada se ensi syksynä esitykseksi. Asia on tietysti kiinni uudesta hallituksesta."
Periaatteet
on jo hyväksytty
"Palvelusetelin periaatteet on lautakunnassa hyväksytty, samoin käyttöönotto. Hintoja joudumme vielä koelaskemaan, mutta muuten malli on valmis. Uskon, että tämän vuoden puolella tehdään ensimmäiset setelipäätökset", kertoi Kuusamon kaupungin perusturvajohtaja Hannu Kallunki.
Setelistä tulee tulosidonnainen ja myös asiakkaan toimintakykyyn sidottu. Tulosidonnaisuus edellyttää myös kaupungin oman palvelutuotannon hinnoittelua samalla lailla. Tämän vuoksi myös kaupungin omassa palveluasumisessa siirrytään tulosidonnaisuuteen kesäkuussa, mikä tietää maksujen nousua.
Vuoteen 2010 mennessä Kuusamossa tarvitaan pelkästään ympärivuorokautiseen vanhusten palveluasumiseen 70 uutta paikkaa. Myös mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten osalta on tarvetta uusille palveluille.
Kallunki uskoo, että rahoitusjärjestelmällä luodaan yksityiselle puolelle uutta tarjontaa. Hän arvioi, että viiden vuoden kuluttua Kuusamossa on vanhustenhuollossa toimivat palvelumarkkinat. Päivähoidossa on jo hyviä kokemuksia setelijärjestelmästä. "Viime vuonna 25 prosenttia päivähoitopalveluista tuotettiin yksityisten toimesta neljässä päiväkodissa:"
Kaupunki on käynyt myös yksityisten palveluntarjoajien kanssa keskustelua setelistä. Ajatuksena on, että yrittäjien kanssa tehdyt sopimukset siirtyvät vuonna 2005 setelipohjalle.
Yrittäjä suhtautuu
varauksellisesti
Yrittäjä Rauno Määttä suhtautuu asiaan pienellä varauksella. "Tähän asti meillä on ollut maksupalvelusitoumus kaupungin kanssa ja se on antanut yrittäjille ja henkilöstölle tietyn varmuuden. Nyt kun markkinaehdoilla aletaan pelata, se tietää epävarmuutta. Henkilökuntakin on varpaisillaan."
"Tietysti mukaan lähdemme; vaihtoehtojahan ei ole. Tätä kokeillaan ja haetaan sopiva muoto. Kaupunki on meille luvannut, että yrittäjien tulot eivät laske. Henkilöstön palkkakustannukset ovat meidän kulurakenteessamme noin 70 prosenttia. Hinnoissa ei ole paljoa tinkimisen varaa. Kulut on jostain saatava tai toiminta ei kannata."
Rauno ja Taina Määttä ovat kymmenen vuoden ajan toimineet yrittäjinä tarjoten koti- ja asumispalveluja.
Kolme yksikköä työllistävät parikymmentä ihmistä.
Kohta kaksi vuotta toimineessa Kotikoivussa on kymmenen paikkaa ympärivuorokautista hoivaa tarvitseville vanhuksille.
Määtät ovat nyt odottavalla kannalla palvelusetelin suhteen. He pitävät sitä sinällään myönteisenä.
Pariskunnan mielestä on hieman yllättävää, että Kuusamon kaupunki aloittaa kokeilun nimenomaan raskaan hoidon puolella, eikä esimerkiksi kotipalveluissa.