SODANKYLÄ Varusmiespalveluksen lyhentämisesitys ei saa kannatusta Suomen pohjoisimmassa joukko-osastossa Jääkäriprikaatissa. Prikaatin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Markku Tomperi sanoo, että miehistön kuuden kuukauden palvelusaika on jo nyt siksi tiivis, ettei siinä ole tinkimisvaraa. Sen sijaan esitys varusmiesten lääkärintarkastusten uudelleenjärjestelystä on Tomperin mielestä hyvä.
Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Ilkka Hollo toi viime helmikuussa esille joukon varusmiespalveluksen rakenteessa havaitsemiaan epäkohtia, joita selvittämään hän asetti työryhmän. Raportti on parhaillaan lausuntokierroksella joukko-osastoissa, sotilaslääneissä, puolustushaaroissa ja maanpuolustusalueilla.
Uudistusten aikataulu on kireä, sillä raporttiluonnoksen tulee olla valmis elokuun 20. päivään mennessä. Eduskunnan käsittelyyn mahdolliset lakimuutokset on tarkoitus saada syksyllä. Nopeimmillaan uusi laki tulisi voimaan vuonna 2004.
Palvelusajasta kolmasosa lomia
Palvelusajan lyhentäminen ei saa kannatusta kentällä. Jääkäriprikaatin esikuntapäällikkö Markku Tomperi muistuttaa, ettei palvelusajan järjestelyjä pohtinut asiantuntijatyöryhmän alatyöryhmäkään puoltanut palvelusajan lyhentämistä.
"Samanlaisen kannanoton Jääkäriprikaatikin on ottanut. Totesimme johtoryhmässä, että miehistön kuuden kuukauden palvelusaika on jo nykyisellään hyvin tiukka. Jos sieltä otetaan kaksi viikkoa koulutusaikaa pois, syntyy merkittävä vaje."
Tomperi laskee, että heinäkuun alkupäivinä kotiutetuille kuuden kuukauden varusmiehille kertyi keskimäärin 46 vuorokautta viikonloppu- ja arkipyhävapaita tai henkilökohtaisia lomia. Sotaharjoitus- ja maastopäiviä oli 55 vuorokautta ja kasarmikoulutusta noin 80 päivää. "Koulutuspäiviä kuuden kuukauden palveluksessa oli keskimäärin vain 134. Jos siitä otetaan pois esimerkiksi 14 vuorokautta, todellisia koulutuspäiviä jäisi 120. Se on aika vähän se", hän laskee.
Lääkärintarkastukset terveyskeskuksiin
Sen sijaan tulevien alokkaiden lääkärintarkastusten tekeminen pari, kolme kuukautta ennen palvelukseen astumista kotikunnan terveyskeskuksessa on Tomperin mielestä hyvä. Näin joukko-osastoissa olisi selvää faktaa miesten terveydentilastaan heidän saapuessaan palvelukseen.
"Nykyisten varo-ohjeiden mukaan miehiä ei saa rasittaa fyysisesti ennen kuin lääkärintarkastukset on tehty. Isoissa joukko-osastoissa saattaa kulua aikaa jopa kaksi, kolme viikkoa, ennen kuin miehille voidaan tehdä edes Cooperin juoksutesti. Olisi hyvä, jos miesten kuntoa päästäisiin testaamaan heti", hän sanoo.
Ennakoiva lääkärintarkastus vähentäisi myös palveluksen keskeyttäneiden määrää. Tomperi kertoo, että monesti varusmiesten keskeyttäminen terveydellisistä syistä johtuu vammoista, jotka ovat syntyneet kutsuntatarkastuksen jälkeen.
"On kaikille osapuolille rasittavaa, kun mies ensin varustetaan ja kahden viikon kuluttua kotiutetaan. Ennakoivat lääkärintarkastukset olisivat keskeyttämisten ennaltaehkäisyä."
Jääkäriprikaatin heinäkuun saapumiserässä oli 647 miestä, joista tähän mennessä 14 eli runsaat kaksi prosenttia on joutunut keskeyttämään palveluksen terveydellisistä syistä. Koko maassa palveluksen keskeyttää ensimmäisten viikkojen aikana noin 5-8 prosenttia varusmiehistä. Kaikkiaan keskeyttäjiä on 11-15 prosenttia saapuneista. Jääkäriprikaatissa keskeyttäneiden kokonaismäärä on ollut noin kuusi prosenttia.
Ennakkokysely ja perehdyttäminen
Tuleville varusmiehille lähetettävä ennakkokysely olisi Tomperin mielestä hyvä uudistus, sillä se vähentäisi haastatteluihin käytettävää aikaa.
"Saisimme myös miehet suunnattua mahdollisimman tarkasti sellaisiin koulutusputkiin, mitkä heitä eniten kiinnostavat ja mihin heillä on taipumuksia", hän kertoo. Sen sijaan ennen palvelukseen tuloa järjestettävästä perehdyttämisjaksosta Tomperi ei innostu.
"Työryhmä esittää, että tutustuminen olisi vapaaehtoista. Se ehkä pelaa Etelä-Suomessa, missä varuskunnat ovat lähellä. Jos ajatellaan Jääkäriprikaatia, johon miehet tulevat pääasiassa Kemin-Tornion ja Oulun seuduilta sekä etelämpääkin, niin ei kukaan lähde satojen kilometrien päästä vapaaehtoisesti tutustumaan tulevaan palveluspaikkaansa."
Tomperin mielestä etäisyydet huomioiden perehdyttämiseen kuluu varmasti kaksi päivää, jolloin sen yhteydessä pitäisi järjestää myös joitakin testejä. "Se puolestaan vaatisi joukko-osastoissa lisää voimavaroja, kun edellisen saapumiserän joukkoharjoituskausi on kiivaimmillaan. Kovin mielellämme emme ottaisi siihen lisätöitä", hän sanoo.
Ehkä logistisia, ei jaksamisongelmia
Pääesikunnan asettama työryhmä haluaisi saapumiserien väliin pitemmän valmistautumisjakson, mikä olisi tärkeää henkilökunnan jaksamisenkin kannalta. Tomperin mielestä uudistus olisi perusteltavissa lähinnä logistisista syistä - ei niinkään henkilökunnan vuoksi.
"Suurissa joukko-osastoissa miesten varustaminen saattaa tuottaa ongelmia, kun kotiutuvilta otetaan varusteet pois ja saman tien tulokkaille jaetaan uudet. Se aiheuttaa yhden viikonvaihteen ajaksi valtavan työmäärän. Onneksemme meillä on tilaa enemmän kuin monilla muilla joukoilla. Me olemme tehneet yhdestä vanhemmasta kasarmista perustamiskeskuksen. Kun varusvarasto ottaa kotiutuvien varusteet, alokkaat saavat omansa perustamiskeskuksesta. Siellä voimme täyttää linjaston hyvissä ajoinvastaan valmiiksi, eikä meille synny minkäänlaista logistiikkaongelmaa. Luulen, että nämä ongelmat ovat muuallakin ratkaistavissa rakenteellisilla järjestelyillä", everstiluutnantti Markku Tomperi sanoo.
Myöskään henkilökunnan jaksaminen ei hänen mielestään ole Jääkäriprikaatissa ongelma.
"Tammikuun saapumiserän loppusota päättyy juhannuksen alla. Ennen juhannusta ja sen jälkeen miehet pitävät paljon kuntoisuuslomiaan. Viimeisen palvelusviikon aikana kasarmilla pidetään kotiuttamiseen liittyviä oppitunteja ja kerätään varustusta pois. Näihin toimiin ei henkilökuntaa tarvita kovin paljon. Sama tilanne on joulun aikoihin, kun seuraava ryhmä kotiutuu."
Myöskään juhannus ja joulu eivät ole olleet Jääkäriprikaatissa ongelmallisia.
"Meillä edellytetään silloin vain noin sadan varusmiehen läsnäoloa", Tomperi kertoo.
