Jännitystä, yllättäviä juonenkäänteitä ja dramatiikkaa ei puutu, kun Kainuun maakuntahallintokokeilun jatkoa pihtisynnytetään. Kilpaa kehuttua ja haukuttua mallia ei uskallettu vallan kamareissa vakinaistaa ja antaa sitä muidenkin maakuntien käyttöön. Niinpä Kainuussa jatketaan edelleen kokeiluna, näillä lupauksilla vuoteen 2016 saakka.
Omasta mielestään syrjitty, Oulunkaarelle kurkkiva Puolanka huomasi yllättäen istuvansa kahdeksan kunnan korttiringissä täyskäsi kourassaan.
Ministerityöryhmän viesti ei jätä tulkinnanvaraa. Jos Puolanka ei jatka peliä, ei sitä jatka kukaan muukaan. Kainuun malli maakuntavaltuustoineen haudataan ja jatketaan kokonaan uusin kuvioin.
Puolankalaiset eivät ole ratkaisijan roolissaan isommin innostuneet henkseleitään paukuttelemaan. Toki hallintomallin jatkon voi kaataa jokin toinenkin kunta, mutta muualla kritiikki ei ole yhtä kuuluvaa.
Puolankalaisia on helppo ymmärtää. Jos jokin palvelu viedään pois omasta kunnasta, se menee kerralla kauas. Lähinaapureita kun ei Ylä-Kainuun kuntaselkosilla ole.
Jo nyt hämmästellään, miten säästöjä voidaan saada kuskaamalla vanhoja ja sairaita takseilla ympäri Kainuuta. Kelan laskuun ehkä ajellaan, mutta veronmaksajien piikkiinpä nekin kyydit päätyvät.
Puolangalla kannetaan ennen kaikkea huolta puolankalaisten palveluista. Vaikka hallintokokeilu kuinka on Vaalaa lukuun ottamatta koko Kainuun asia, on inhimillistä, että puolankalaisia kiinnostavat omat lähipalvelut enemmän kuin Kajaanin terveyskeskuksen jonojen pituus.
Vaikka taitavat nekin jonkin verran nyt kiinnostaa, kun asiasta parhaillaan väitellään. Tutkimuksen mukaan Kainuussa pääsee lääkäripulasta huolimatta hoitoon nopeasti. Saman tien kertoi kajaanilainen terveyskeskuslääkäri, että hoitohenkilökunta nääntyy työn alle ja jonoja on. Kumpaa uskoisi?
Puolanka saattaa hyvinkin joutua Kainuun mallin kaatajaksi, niin kaukana ovat kunnan ja maakuntahallinnon näkemykset. Puolangalla lasketaan, että siellä maksetaan nykyisistä palveluista asukasta kohti eniten Kainuussa. Samoja lukuja toisin tulkiten Puolangan kerrotaan hyötyneen kokeilusta enemmän kuin mikään muu kunta.
Helppoa ei ole puolankalaisen muodostaa kuvaa hallintokokeilun vaikutuksista elämäänsä. Se kuitenkin on selvää, ettei puokiolaista tai joukokyläläista hirveästi kiinnosta, kenen palkkalistoilla hänen verenpaineen mittaajansa on. Pääasia, että joku mittaa. Ja mahdollisimman lähellä.
Puolangalla muistutetaan, ettei palvelujen hintakaan kaikkea ratkaise. Tieto Kainuun mallin taloudellisesta tehokkuudesta ei riitä sairaan matkaevääksi puoli päivää vievälle lääkärireissulle.
Vaala sen sijaan voi näillä näkymin jatkaa Kainuuseen kuulumistaan, vaikkei hallintokokeiluun lähtenytkään. Yhteistyön tärkein suunta on Oulunkaarella.
Ainakaan suuriin kuntaliitoksiin ei Kainuussa sujahdeta helposti, ja enemmistö vaalalaisista katselisikin kumppaneita mieluummin alajuoksun suunnalta.
Perjantaina julkistettu tieto Rokuan pääsemisestä osaksi kansainvälistä, Unescon suojelemaa Geopark-verkostoa voisi olla uusi sysäys Oulujokilaakson kuntien yhteistyölle. Utajärvi ja Vaala elävät jo lähes avoliitossa, mutta tilaa olisi Oululle rukkaset antaneelle Muhoksellekin.
Sopii joukkoon Puolankakin. Rahaa ei nelikolla ole repiä asti, mutta monenlaista leivän lisää sentään. Kun Rokua ympäristöineen nyt pääsi kansainväliseen joukkoon, on uuden kunnan nimikin selvä.
Uusi uljas Rokuan kunta ei tarvitse edes prameita hallintopalatseja. Tieto kulkee bitteinä, ja vireä virkamies liikahtaa liukkaasti keskuksesta toiseen.
petri.hakkarainen@kaleva.fi