28-vuotiaalle kehitysvammaiselle Jenni Matihaldin arki muuttui, kun Oulun kaupunki kilpailutti vammaisten asumispalveluita. Palveluntuottaja vaihtui ja samalla toimintatavan muuttuivat.
– Jenni ei pysty itse puhumaan. Meille vanhemmille muutos näkyi itkunpurkauksina ja raivokohtauksina, Jennin äiti Pia Matihaldi kertoo.
Kilpailutuksen seurauksena vammaisen elämässä voi muuttua paljon.
Rovaniemeläisen 21-vuotiaan autistisen Petterin äiti Tuija Laine kertoo, että pojan harjoitteleminen asumiseen on vaatinut pitkäaikaista työtä. Saavutukset romuttuivat, kun kilpailutuksessa kaupunki valitsi Petterille taas uuden asuinpaikan.
Laine kertoo, miten päätöksiä on tehty kuulematta perheitä. Rovaniemen kaupunki ilmoitti, että tehostetun tuen asuminen kilpailutetaan ja perheet luvattiin ottaa kokemusasiantuntijoina mukaan suunnittelu- ja valmistelutyöhön. Laineen mukaan kutsua valmistelutyöryhmään ei koskaan tullut. Vammaisten lasten perheille ilmoitettiin, että tietoa oli riittävästi ilman perheiden kertomaakin.
Vammaisjärjestöt vetoavat kansanedustajiin, että vammaisten jokapäiväiset, elinikäiset palvelut suljettaisiin kilpailutuksen ulkopuolelle. Esitys uudeksi hankintalaiksi on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä, ja laki astuu voimaan vuoden alussa.
Vammaisella ei ole sananvaltaa siihen, missä, miten ja kenen kanssa hän asuu, vaikka näin pitäisi Suomen kesäkuussa ratifioiman YK:n vammaissopimuksen mukaan olla.
Vammaisjärjestöjen mielestä paras tapa järjestää vammaisten asumispalvelut sekä jokapäiväinen apu ja hoiva on ottaa käyttöön monessa Euroopan maassa jo käytettävä henkilökohtainen budjetointi. Siinä annetaan könttäsumma rahaa, jolla vammainen omaisineen ostaa palvelut haluamastaan paikasta, joka täyttää asetetut kriteerit.
Juttua korjattu 9.9. kello 19.00. Jenni Matihaldin ei ollut pakko muuttaa, mutta toimintatapojen muutos muutti hänen arjen.