Kuntaliiton hallituksen tuore puheenjohtaja, kansanedustaja Pekka Nousiainen (kesk.) vaatii valtiovarainministeriötä selkeästi sitoutumaan peruspalveluohjelmaan ja -budjetointiin.
"Hallituksen pitää asettaa peruspalveluministerityöryhmä mahdollisimman pian. Siinä on oltava myös valtiovarainministeriön edustus. Lisäksi työryhmän tulee kuulla Kuntaliiton asiantuntemusta", Nousiainen edellyttää.
Tämä on hänen mukaansa hyvin tärkeää, että peruspalveluohjelma saadaan toimivaksi osaksi valtion budjettipolitiikkaa.
Nousiaisen mielestä viime vaalikaudella kuntakentän viesti meni turhan usein kuuroille korville.
"Liian monta kertaa valtiovarainministeriö ohjasi muita ministeriöitä ja veti omia kantojaan tavalla, jossa kuntakentän ääni jäi vähälle huomiolle", Nousiainen toteaa.
Nyt hän sanoo olevansa toiveikkaampi. Uskoa paremmasta luo pääministeri Anneli Jäätteenmäen (kesk.) hallituksen ohjelma ja budjetin kehyspäätös.
Lisäksi lisäbudjetin vero- ja elvytysratkaisut koituvat myös kuntakentän hyväksi ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) on aloittanut valtion valtionosuuksien uudistamistyön. Kuntaministeri lupaa, että vuoden 2005 alusta voimaan tulevan uudistuksen kuntakohtaisista vaikutuksista on tieto koelaskelmineen jo vuoden 2004 keväällä.
Uudistuksen tavoite on turvata jokaiselle mahdollisuudet lakisääteisiin palveluihin kohtuullisella maksu- ja verorasituksella. Hallitusohjelman mukaan edellytykset peruspalvelujen järjestämiseksi turvataan huolehtimalla toimintakykyisestä ja elinvoimaisesta kuntarakenteesta sekä palvelujen kestävästä rahoituksesta.
Nousiaisen mukaan myös tämä edellyttää rahaministeriön vahvaa sitoutumista.
Maksujen nosto ei
paikkaa taloutta
Nousiainen korostaa, että kaikkien kuntien pitää pystyä tarjoamaan asukkailleen peruspalvelut. Mannisen esityksen siitä, että hyvätuloisista perittäisiin suuremmat päivähoitomaksut Nousiainen ei usko toteutuvan.
"Torppasihan sosiaali- ja terveysministeriökin jo sen", hän perustelee.'
Täysin maksupolitiikan yksityiskohtaisempaa tarkastelua Nousiainen ei torju. Hän kuitenkin tähdentää, ettei se ole ratkaisu kuntataloutta uhkaaviin ongelmiin.
"Maksuilla ei kateta kuin murto-osa kuntien tulorahoituksesta. Perusrahoituksen painopisteen pitää olla verotuksessa ja valtionosuuksissa. Ne ovat järeimpiä aseita. Käytännössä niistä muodostuu kaksi kolmasosaa kuntien tulorahoituksesta", hän sanoo.
Maksupolitiikka ei hänen mukaansa saa olla kuntalaisia eriarvostava. Näin käy, jos sitä kovin porrastetaan ja haitari on leveä, Nousiainen huomauttaa. Sama pätee hänen mukaansa muun muassa kiinteistöveroon.
Nousiaisen mukaan lähtökohtana pitää olla kuntalaisten tasa-arvoinen kohtelu. "Siksi en olisi tuomassa kovin paljon progressiota maksupolitiikkaan."
Verotulotasaus
reaaliaikaiseksi
Yhteisöveron poistoon Nousiainen suhtautuu kielteisesti. Hänen mukaansa selvitykset osoittavat, ettei verojakoa voida viedä muilla järjestelmillä oikeudenmukaisesti kuntiin. Yhteisöveron rinnalla tarvitaan riittävät instrumentit auttamaan pieniä kuntia verotulotasauksella ja valtionosuusjärjestelmällä, Nousiainen toteaa.
"Nämä ovat keskeiset välineet, joilla kuntien välistä eroarvoisuutta tasoitetaan", hän painottaa.
Verotulotasauksen määrä tulisi nostaa nykyisestä 90 prosentista 95 prosenttiin sekä saada se paremmin reaaliaikaiseksi, Nousiainen esittää. Nyt tasauksessa on kahden vuoden viive. "Nykyisellä tietotekniikalla luulisi olevan mahdollista saattaa tasaus reaaliaikaiseksi."
Kaikkein vaikeimmille kunnille pika-apuna annettavaa harkinnanvaraista rahoitusavustusta aikaistettiin viime syksynä. Nousiainen arvelee, että sama on edessä nytkin. Hän pitää välttämättömänä nopeaa reagointia äkillisesti ahdinkoon ajautuneille kunnille.
Tummia pilviä
kuntataivaalle
Vaikka äskeinen kuntabarometri oli aika myönteinen, kuntatalouden yllä leijuu Nousiaisen mukaan tummia pilviä.
"Kunnilla on nyt hyvä usko, että hallituspolitiikka luo takeita positiiviseen kehitykseen tämän ja ensi vuoden osalta. Loppuvaalikaudeksi on kysymysmerkkejä."
"Kuntataloutta uhkaa parin vuoden päästä 800 miljoonan euron aukko. Sen umpeen kurominen on valtaisa haaste. Tilanne on todella huolestuttava, kun vuosikatteet eivät riitä enää nettomenoihin. Uusiin leikkauksiin kuntataloudessa ei ole kuitenkaan varaa", Nousiainen ilmoittaa.
Kuntaliiton luottamushenkilöiden nokkamies uskoo, että palvelut pystytään turvaamaan, varsinkin jos talous- ja työllisyyskehitys saadaan nousu-uralle ja kotimainen kysyntä pysyy korkealla. Hän muistuttaa, että kunnatkin ovat kytköksissä valtiontalouteen ja laajemminkin kansainväliseen kehitykseen.
Kuntamäärä
laskee vähitellen
Kuntien lukumäärää ja yhdistämisestä koskeviin kysymyksiin Nousiaisella on selkeä kanta. Hänen mukaansa kunnalle ei ole optimikokoa. Kuntaliitosten taas pitää tapahtua vapaaehtoisesti.
"Pienissäkin kunnissa voidaan hoitaa tehtävät tehokkaasti ja tuloksekkaasti. Suuruuden etu taas toimii joissakin palveluissa. Minusta asioita pitää tarkastella tapauskohtaisesti."
Sen sijaan Nousiainen toivoo kunnilta valmiutta tiiviimpään yhteistyöhön. Siinä pitää hänen mukaansa olla innovatiivinen, miettiä uusia ajatuksia sekä käyttää hyväksi uutta tietotekniikkaa ja sähköisiä palvelujärjestelmiä.
"Tehokkuutta on haettava myös tätä kautta. Pelkät tuijottamiset valtionosuuksien lisäämiseen ja rahapolitiikkaan eivät riitä. Keinoja on oltava myös kuntien puolella", Nousiainen perää.
Kuntien lukumäärä tulee hänen arvionsa mukaan vähenemään vähän kerrassaan, mutta mitään radikaalia ei ole tapahtumassa.
