"Olemme tehneet tänä vuonna 15 hautomosopimusta, joista pikaisella ynnäämisellä 9 on informaatioteknologian ja ohjelmistopuolen yritystä, 5 palvelupuolen yritystä ja vain yksi aika tavalla puhtaasti tuotantoon erikoistunut yritys", laskee projektipäällikkö Matti Korhonen Oulun seudun yrityspalvelujen yrityshautomosta eli Start Business Centeristä.
Hautomon yritysrakenne on hieman erilainen kuin koko suomalainen yrityskenttä, sillä esimerkiksi kaupan alan yrityksiä tai sosiaali- ja terveyspuolen palveluita tarjoavia yrityksiä ei yrityshautomossa kasvateta. Oululaisittain ict-sektori on vahva, mutta tuotannollisten yritysten puute ja palvelufirmojen nousu on yleisvaltakunnallinen ilmiö.
"Meillähän ei synny teollisia yrityksiä juuri lainkaan .Mutta palvelualat ja erityisesti kotitalous-, sosiaali- ja hoivapalvelut synnyttävät varsinkin pienyrittäjyyttä, jossa esimerkiksi naisten osuus on aika suuri. Trendi on jatkunut jo jonkin aikaa ja siihen on aika yksinkertainen mutta tärkeä selitys - kotitalousvähennys. Toinen selitys on se, että kunnat ulkoistavat koko ajan palvelujaan, ja se poikii yrittäjyyttä", sanoo tutkimusjohtaja Pekka Ylä-Anttila Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta Etlasta.
Ylä-Anttila ja Etlan tutkija Petri Rouvinen selvittävät parhaillaan osana kolmivuotista projektia sitä, mistä yrittäjät tulevat ja mille aloille uusia yrityksiä syntyy.
Tänä vuonna perustetuille yrityksille lähetetyn kyselyn työstäminen on kesken, mutta Rouvisen mukaan suuria muutoksia viime vuosien yleislinjoihin ei ole odotettavissa - palveluyrittäminen hallitsee kotimarkkinoiden hyvän vedon ansiosta.
"Kun yritykset ulkoistavat toimintojaan, se näkyy kotimaisena palvelukysyntänä. Kun esimerkiksi firma ulkoistaa atk-toimintojaan, niin ne voidaan ulkoistaa jollekin IBM:n kaltaiselle jätille. Mutta voi käydä niin, että atk-osaston väki perustaa oman yrityksen ja tarjoaa palveluaan sekä vanhalle työnantajalleen että muille. Itse asiassa meidän edellisen tutkimuksen valossa näytti siltä, että noin kymmenesosa uusyrittäjyydestä on tätä: Yritys on aloittanut sen takia, että jotkut firmat ovat ulkoistaneet toimintojaan", Rouvinen selittää.
Palveluyritysten
osuus vielä pieni
Perinteisesti Suomessa on syntynyt runsaasti ravintola-alan yrityksiä, keskiolutkuppiloista ruokaravintoloihin, mutta niiden elinkaari on jäänyt aika lyhyeksi.
Ylä-Anttilan mukaan kotitalous- ja palvelualalle syntyneet yritykset ovat pärjänneet ja pysyneet hengissä yllättävän hyvin juuri siksi, että ihmiset ovat verokannustimen ja asennemuutoksen ansiosta alkaneet käyttää esimerkiksi ulkopuolisia siivousfirmoja.
"Uskoisin, että kysyntä myös jatkuu, sillä työelämän vaatimukset kasvavat yhä eli ihmiset mielellään siirtävät kotitöitään muiden tehtäväksi. Lisäksi kunnat ovat taloudellisesti erittäin ahtaalla ja ne etsivät kaikkia keinoja siirtääkseen omaa palvelutuotantoaan yksityisesti hoidettavaksi - se lisää palveluyritysten syntyä", Ylä-Anttila huomauttaa.
Kasvusta huolimatta palveluyritysten määrä Suomessa on kansainvälisesti yhä pieni. Sen sijaan vientituloja tuovan teollisen tuotannon pienenemiseen ei Ylä-Anttilan mukaan ole enää yhtään tilaa.
"Me olemme kulkeneet aina vähän myöhässä. Lähestymme sellaista tilannetta, jossa hyvinvointia lisänneet kotitaloudet voivat käyttää erilaisia palveluita. Tämähän pyörittää Amerikan taloutta. Mutta pienen avoimen talouden pitää aina tienata myös vientituloja, siinä me poikkeamme Amerikasta. Emme voi antaa vientisektorin enää supistua. Siitähän meillä on karvaita kokemuksia: 1980-luvun lopulla vientisektori supistui hirveää vauhtia, mikä oli yksi keskeinen syy siihen, että lamasta tuli niin syvä kuin tuli", muistuttaa tutkimusjohtaja Pekka Ylä-Anttila Etlasta.
