Kolumni

Pal­ve­luk­seen ha­lu­taa­n:YK:n 8. pää­sih­tee­ri

Presidentti J.K. Paasikivi ja hänen perässään Urho Kekkonen kutsuivat vaikeina hetkinään tehtäväänsä "paskaviraksi", jossa ei ollut muuta kuin Porilaisten marssi ja kaksi adjutanttia.

Presidentti J.K. Paasikivi ja hänen perässään Urho Kekkonen kutsuivat vaikeina hetkinään tehtäväänsä "paskaviraksi", jossa ei ollut muuta kuin Porilaisten marssi ja kaksi adjutanttia. Vieläkin huonommin voi kyllä mennä. Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerillä ei ministeri Max Jakobsonin sanoin ole edes kunniakomppaniaa, soittokuntaa eikä punaista mattoa.

YK:n pääsihteerin pestiä on tavattu kutsua "maailman mahdottomimmaksi viraksi". Yhdysvaltain YK-yhdistyksen kokoama uusi raportti luonnehtii pääsihteeriyttä "kymmeneksi täyspäiväiseksi työksi", jotka on yhdistetty yhdeksi. Oli miten oli, maailmanjärjestön ykköstehtävä saa uuden haltijan tämän vuoden loppuun mennessä. Nykyinen pääsihteeri, ghanalainen Kofi Annan, 61, siirtyy syrjään kymmenvuotisen kautensa jälkeen.

New Yorkissa, YK:n päämajan 38:ssa kerroksessa olevaan pääsihteerin työhuoneeseen on kaikesta huolimatta aina riittänyt tulijoita. Pääsihteeri on perinteisesti valittu miltei yhtä salamyhkäisesti kuin Rooman paavi. Välillä on vaikuttanut siltä, että uudeksi pääsihteeriksi on valittu poliittisesti sopivin ehdokas, joka on jäänyt jäljelle pudotuspelin jälkeen.

Pelin politiikkaa on luvassa tälläkin kerralla. Valinnan käytännössä tekevä turvallisuusneuvosto koeäänesti ensimmäistä kertaa Annanin seuraajasta viime maanantaina. Pöydällä oli viisi nimeä. Uusi pääsihteeri ei välttämättä ole kukaan heistä, sillä vielä kulisseissa piileskelevät mustat hevoset ovat tässä vaalissa luvallisia ja tavallisia.

YK on valtaisa ja luvalla sanoen tehoton organisaatio; esimerkiksi sen keulakuva, päämaja, muistuttaa lähinnä kehitysmaata keskellä Manhattania. YK:n lipun alla palvelee noin 80 000 rauhanturvaajaa; vain Yhdysvaltain asevoimilla on enemmän sotilaita aktiivipalveluksessa. Siviilihenkilöstöä YK:lla on 30 000. Järjestö elää kroonisessa rahapulassa, koska kaikki valtiot eivät maksa jäsenmaksujaan eräpäivään mennessä.

Yhdysvaltain YK-yhdistyksen raportista tulee vaikutelma, että seuraavan pääsihteerin pitää olla varsinainen ihmemies tai -nainen. Hänen olisi tehostettava YK:n toimintaa, karsittava organisaatiota ja siivottava YK:n maine erilaisten väärinkäytösskandaalien jäljiltä. Hänen olisi oltava taitava diplomaatti ja tehokas byrokraatti samassa persoonassa. Annan onkin sanonut kuivasti, että hänen odotetaan olevan maailman päädiplomaatti ja samalla johtaa valtaisaa organisaatiota vapaa-aikanaan.

Häpeällisin sivu pääsihteerihistoriassa oli itävaltalaisen Kurt Waldheimin valinta, ja vielä kahdesti. Vasta vuosia myöhemmin tuli julki, että YK:n oma sotarikoskomitea oli rankannut Saksan natsiarmeijassa palvelleen Waldheimin sotarikolliseksi. Asiapaperit olivat koko ajan YK:n arkistoissa, mutta niitä ei kaivettu esiin. Waldheim olisi valittu kolmannenkin kerran, ellei Kiina olisi estänyt aietta.

Suomi poltti näppinsä juuri 1971 ajamalla Jakobsonia näkyvällä kampanjalla pääsihteeriksi. Samaan aikaan Neuvostoliitto puristi Suomen puolueettomuuspolitiikkaa ahtaalle. Waldheim voitti ja Jakobsonin tie nousi pystyyn, kun Neuvostoliitto ja ehkä myös Yhdysvallat asettuivat suomalaista vastaan eivätkä kotijoukotkaan olleet lopulta täysillä mukana.

Ikuinen kiistakysymys on, pitäisikö pääsihteerin olla poliittinen vai hallinnollinen johtaja. Etenkin niin sanotuille P-5 - maille eli turvallisuusneuvoston pysyville jäsenille itsenäinen ja vahva pääsihteeri on kauhistus.

Valinnoissa on kyllä pyritty noudattamaan joitakin periaatteita. Pääsihteeriä ei ole valittu kertaakaan P-5 -maiden joukosta, ja tehtävää on alettu kierrättää maanosasta toiseen. Ensimmäinen sääntö toteutunee nytkin, mutta kierrätyksestä voi tulla valinnan suurin riitakysymys.

Turvaneuvoston useat jäsenmaat ovat jo ilmoittaneet, että nyt on Aasian vuoro. Yhdysvallat haraa kuitenkin vastaan ja nostaisi mielellään pääsihteeriksi Itä-Euroopan edustajan. "Uuden Euroopan" valtiot ovat Yhdysvaltain uskollisia liittolaisia. Niminä on väläytelty Puolan entistä presidenttiä Aleksander Kwasniewskiä ja Latvian presidenttiä Vaira Vike-Freibergaa. Olisi jättiyllätys, jollei Venäjä torpedoisi ketä tahansa entisen neuvostoalusmaan ehdokasta.

Tällä kertaa puhutaan paljon myös siitä, että olisi aika valita nainen. Presidentti Tarja Halosen nimi on ollut esillä ja voi nousta vieläkin. Jos valitsijat ajautuvat pattitilanteeseen, kompromissiehdokkaalle on äkkiä kysyntää.