TyrnäväPentti Keskitalo,64, arvostaa kotiaan Tyrnävän uutukaisessa kehitysvammaisten palvelutalossa. Vuosia Tahkokankaalla asuneen miehen haave on ollut päästä eläkepäiviksi kotikuntaan ja nyt se on toteutunut.
"Minulla on iso ja komea huone, jossa viihdyn", sanoo Keskitalo polkiessaan kuntopyörää niin ikään uutuuttaan kiiltelevässä Peltolan palvelukeskuksen kuntosalissa.
Osa vanhusten ja vammaisten palveluista on kokenut Tyrnävällä ison muutoksen. Kunta ulkoisti viime vuoden lokakuussa palvelujen tuotantoaan ja nyt vanhusten päivätoiminnoista kuin myös kehitysvammahuollon palveluista vastaa Tyrnävän Vanhustentalon Kannatusyhdistys ry.
Yhdistyksen toiminta on pyörähtänyt toden teolla käyntiin vuoden alussa valmistuneen Peltolan palvelukeskuksen ja uusien kehitysvammaisten palveluasuntojen myötä. Palveluasuntoja saatiin 25. Kaikkiaan toiminnan piiriin kuuluu parisataa henkilöä.
"Hankkeet ovat olleet Tyrnävän mittakaavassa isoja ja meillä on hulppeat tilat. Sijainti on keskellä kylää", iloitsee toiminnanjohtaja Lauri Mikkonen.
Mikkonen jatkaa, että yhdistyksellä on nyt näytön paikka, sillä kunta tulee parin vuoden kuluttua kilpailuttamaan palvelut.
"Meidän tulee rakentaa toimintamme niin, että olemme jatkossakin kilpailukykyisiä", sanoo toiminnanjohtaja ja kehuu, että heillä on ammatti-ihmiset vastaamassa haasteellisen asiakaskunnan tarpeisiin.
Lauri Mikkonen tuli Tyrnävälle Kuusamosta, jossa hän toimi Koillismaan palveluyhdistyksen toiminnanjohtajana.
Kaikkiaan Tyrnävän Vanhustentalon Kannatusyhdistyksessä on parikymmentä työntekijää, joista viisi siirtyi suoraan kunnan palveluksesta palvelujen ulkoistamisen yhteydessä.
Tyrnävän sosiaali- ja terveysjohtaja Soile Larivaara sanoo, että palvelujen ostaja, kunta, on tyytyväinen yhteistyön sujumiseen.
"Vanhusten päivätoiminta on tärkeä asia ja Tyrnävällä se on nyt hoidettu hyvin."
Kaikki osallistuvat
Vanhustentalon ja vanhojen palveluasuntojen jatkeena seisovan Peltolan palvelukeskuksen vihkiäisiä vietetään maanantaina ja juhlavieraaksi tulee maaherra Eino Siuruainen.
Vajat kaksi miljoonaa euroa maksaneen talon on suunnitellut arkkitehti Juhani Romppainen ja sen rakennutti Sato pääurakoitsijanaan rakennusliike Lehto.
"Juhlavalmistelut ovat täydessä käynnissä ja täällä on pieni kaaos", esittelee työtoiminnasta vastaava ohjaaja Merja Niemelä ja viittaa meneillään olevaan koristeiden askarteluun. Juhlakoristeet tehdään talon käyttäjien omin voimin mikä kertoo periaatteesta, että kaikki osallistuvat.
"Kukin oman kuntonsa ja kykynsä mukaan. Tarjolla on muun muassa pihatöitä, erilaisia korjaustöitä, pöydän kattamista ja siivoamista. Kestävän kehityksen periaatteen otamme tosissamme ja opetamme kierrätystä ja jätteiden lajittelua", luettelee Merja Niemelä.
Pieniä ryhmätiloja
Raha-automaattiyhdistys myönsi palvelutalon rakentamiseen investointiavustusta ja RAY:n tuella on tarkoitus pyörittää myös erilaisia projekteja. Tämän hetkisellä projektilla luodaan raameja vanhusten päivätoiminnalle.
"Vanhusten yksinäisyydestä puhutaan paljon. Me haluamme tarjota toimintaa, jotta vanhukset pysyisivät aktiivisina", juttelee projektityöntekijä Raakel Piri.
Piri esittelee muun muassa muisteluhuoneen, Tyrnäväläisen kamarin, jossa voidaan muistella elämän eri vaiheita pienissä ryhmissä. "Erilainen rekvisiitta, kuten vanhat tuolit ja kahvimylly, tuovat kaikille paljon muistoja."
Talo, jonka sisustuksessa on käytetty paljon puuta ja lämpimiä värejä, on suunniteltu siten, että sieltä löytyy erikokoisia tiloja pienryhmille. Yhtäaikaa voi olla koolla kymmenhenkinen vanhusten Keskiviikkokerho rieskoja paistamassa, muutama kehitysvammainen jumpassa tai virikeryhmä askartelemassa.
Palvelutalosta löytyy myös isohko terapiahuone, jossa tarjotaan tunne-elämyksiä muun muassa äänien, tuoksujen ja valojen keinoin.