Hoitoalan työtaistelu-uhka ei ollut yllätys. Pitkään on tiedetty, että terveydenhuoltomenot ovat Suomessa EU-maiden alapäässä, koska hoitohenkilöstön palkat ovat pienet. Palkkoja joudutaan jatkossa nostamaan muidenkin kuin Tehyn osalta, ja jonkun ne on maksettava.
Kuntatyönantaja on uhannut, että hoitajien palkkaratkaisu johtaa verojen ohella palvelumaksujen korotuksiin. Hallitusohjelmassa on päätetty, että asiakasmaksuja korotetaan ensi vuonna 60 miljoonalla eurolla. Kuntaliiton asiantuntijoiden mukaan palvelumaksut ovat jo nyt huipussaan. Korotusvaraa olisi teoriassa vain veteraanien kohdalla.
Toisaalta hoitajien palkkaratkaisu ei ole ainoa kustannuksia nostava tekijä. Väestön ikääntyminen verottaa hoitohenkilökuntaa tuhansilla ja nostaa vanhusten hoitokustannuksia. Jatkossa vanhusten hoito on järjestettävä pienemmällä henkilökunnalla tehokkaammin, mutta humaanilla tavalla.
Kaikkein kalleinta vanhustenhoidossa on pitkäaikaishoito elämän loppuvaiheessa. Arkkiatri Risto Pelkosen lääke tähän on vanhusten tervehdyttäminen. Jos vanhojen ihmisten terveys paranee, kallis hoitovaihe lyhenee ja säästää kustannuksia.
Tuhannen taalan kysymys on tietysti se, millä voidaan ylläpitää ja edistää ikääntyvän väestön terveyttä. Tärkeintä on omatoimisuus. Siihen liittyy koko ympäristö, mahdollisuus asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään ja saada tarvittava apu lähelleen.
Hyvät apuvälineet ja helppokulkuinen ympäristö rohkaisevat liikkumaan omin voimin ja pitävät terveenä. Omaishoitajat ovat kullan arvoisia. Heidän ansiostaan moni vanhus pystyy asumaan kotonaan pitkään.
Omaishoitajia ei saa uuvuttaa. Suomessa noin 300 000 omaishoitajaa. Heistä vain 30 000 on julkisen omaishoidon tuen piirissä. Vielä harvemmat heistä voivat pitää lakisääteisiä lomiaan, koska kunnalla ei ole tarjota päivähoitopaikkaa tai sijaishoitajaa.
Liian harvat kunnat satsaavat omaishoitoon, vaikka se on humaania, ennalta ehkäisevää ja kuntouttavaa. Siihen nähden laitospaikat maksavat kunnalle moninkertaisesti.
Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitellään, pitäisikö kuntien päätösvallassa oleva omaishoidon tuki siirtää Kelan päätettäväksi. Se yhdenmukaistaisi kriteerejä, joiden perusteella tukea jaetaan. Peruspalveluministeri Paula Risikko on vaatinut, että omaishoidon tuki pitäisi olla jokaisen omaishoitajan haettavissa.
Terveys jakaantuu epäoikeudenmukaisesti. Siihen vaikuttavat varallisuus, koulutustaso ja monet muut seikat, joita ei voi itse valita. Sitran yliasiamies Esko Aho on väläytellyt mallia, jossa terveydenhuollon palvelumaksut olisivat alhaisempia omaa terveyttään vaaliville. Laihat kasvissyöjälenkkeilijät maksaisivat vähemmän kuin lihavat, juopottelevat ja tupakoivat. Ei kuulosta reilulta.
Ihminen ei ole oman terveytensä seppä. Keinot vastata itse omasta terveydestä ovat rajalliset. Lähtökohtaisesti kortit jaetaan jo lapsuudessa. Monet elämän tragediat, yksinäisyys ja onnettomuudet vaikuttavat hyvinvointiin. Yhdellä on risainen perhe ja toisella huono lapsuus.
Arkkiatri Pelkonen on oikeassa muistuttaessaan, että palvelumaksujen korotukset ovat epäreiluja, koska ne kohdistuvat sairaisiin. Kyselyjen mukaan suomalaiset haluavat säilyttää hyvinvointipalvelut sillä edellytyksellä, että kustannuksiin osallistuvat kaikki yhdessä verovaroin. Jos hyvin koulutetut, varakkaat ovat terveempiä, heillä on paremmat resurssit osallistua terveydenhuollon talkoisiin kuin vähävaraisilla, vanhuksilla ja sairailla.
riitta.korkeakivi@kaleva.fi