Palvelujen vapaus aiheuttaa pelkoa ja huolta. EU:n direktiiviesitystä voidaan korjata, mutta vapaata liikkumista ei saa torpedoida.
Euroopan unioni perustuu neljälle vapaudelle: ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaalle liikkumiselle yli rajojen. Tavarat ja pääoma kulkevat liukkaasti maasta toiseen. Schengenin sopimus vapautti viimeisetkin esteet ihmisten liikkumiselta EU:n sisällä. Sen sijaan palvelut tuotetaan kotimaissa.
Eurooppa-neuvosto päätti Lissabonissa vuonna 2000 vapauttaa myös palvelut. Komissio on nyt saanut valmiiksi ehdotuksen palveludirektiiviksi, joka sallisi palvelujen tarjoajan sijoittua mihin tahansa EU-maahan ja helpottaisi palvelujen vapaata liikkumista. Suomessa vapaudesta on säikähdetty eduskuntaa myöten. Toisaalta on hyvä, että meillä ollaan hyvissä ajoin liikkeellä. Kysymyksessä on hankala asia.
Suomessa palveludirektiivi on saanut tyrmäävän vastaanoton. Sitä on tulkittu niin, ettei palveluita tuottavan ulkomaalaisen yrityksen tarvitse noudattaa Suomen lakeja ja palveluille asetettuja laatuvaatimuksia. Se heikentäisi asiakkaan asemaa ja oikeusturvaa.
Erityisen huolestuneita ollaan pohjoismaisen terveydenhuollon säilymisestä. Etenkin Suomessa ylpeillään hyvällä terveydenhuollolla, vaikka esimerkiksi Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa moni asia on tutkimustenkin mukaan järjestetty yhtä hyvin, ellei paremmin.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan direktiivi murtaisi nykykäytännön, jonka mukaan palveluja tuottavan ulkomaalaisyrityksen täytyy noudattaa suomalaisia laatuvaatimuksia ja valvontaa. Palvelujen käyttäjän oikeusturva vaarantuisi. Joidenkin asiantuntijoiden mielestä koko terveysala pitäisi poistaa puitedirektiivistä, ellei siihen saada muutoksia.
Muutakin kauhistuksen aihetta direktiivissä on. Sen mukaan ihminen ilmeisesti voisi hakeutua toiseen jäsenmaahan muihin kuin sairaalapalveluihin, esimerkiksi päiväkirurgiaan, ilman ennakkolupaa, ja saisi hoidosta korvaukset suomalaisen käytännön mukaan. Kulut maksaisi kotikunta. Apteekki- ja taksilupajärjestelmä päättyisi.
Ammattiyhdistysliike taas pelkää ulkomaisen työvoiman väärinkäyttöä. Ay-liikkeen mukaan direktiivi uhkaa romuttaa nykyisen säädökset siitä, että työntekijöihin pitää soveltaa sen maan palkkausta ja muita työehtoja, jossa työ tehdään. Pelko on turhaa. Direktiivin mukaan palvelujen alkuperämaa on myös vastuussa työskentelymaan työehtojen noudattamisesta, nyt vastuu on vain isäntämaalla.
Uuden direktiivin tavoitteena on toteuttaa EU:n neljäs vapaus eli vapauttaa palvelut unionin sisämarkkinoilla. Tarkoitus on tehostaa taloutta poistamalla kilpailun esteitä lisäämällä palveluiden vapaata liikkuvuutta.
Uusi direktiivi tulee vanhoille jäsenmaille hankalaan aikaan. Kun EU laajenee itään, uusien jäsenmaiden yritykset kykenevät tarjoamaan palveluja aivan toiseen hintaan kuin mihin EU:ssa on totuttu. Samalla pelätään, että laatu heikkenee ja asiakkaiden oikeusturva vaarantuu. Kuluttajansuojakin voi olla olematon.
EU-jäsenyys pakotti Suomen alentamaan käytettyjen autojen ja alkoholin verotusta. Nyt halutaan estää yllätykset palveluissa. Toisaalta Suomessa on byrokratiaa vähän moniin EU-maihin verrattuna. Jos direktiivi helpottaa suomalaisia palveluntuottajia siirtoa ulkomaille, sitä ei pidä estää. Edes terveyspalvelujen vapaus ei ole Suomelle mikään uhka. Monet kunnat eivät itse tuota palveluja, vaan ainoastaan valvovat, että laadukkaita palveluja on.