Suomen Yrittäjät esitti tiistaisessa keskustelunavauksessaan rajun listan kuntien tehtävien uudelleenarvioinnista.
Yrittäjien mukaan jopa kolmannes kuntien tehtävistä voitaisiin ulkoistaa, siirtää toiselle toimijalle tai harkita koko tehtävän lopettamista.
Suomen Yrittäjät muistuttaa, että kunnat tukehtuvat tehtävien paljouteen, eivätkä mitkään verotulot tai valtionavut riitä jatkuvasti kasvavien palvelujen maksamiseen.
Totta on, että kustannuskehitys pitää saada kuriin, sillä kuntien lakisääteiset tehtävät ovat lähes kaksinkertaistuneet parissakymmenessä vuodessa.
Kunnilla on nyt 535 lakisääteistä tehtävää ja sen päälle vielä lähes kaksinkertainen määrä velvoitteita.
Palveluissa liikkuvat suuret rahat, joten ei ole yllätys, että yrittäjät haluavat päästä kilpailemaan kuntien palvelutuotannosta. Yrittäjät muistuttavat, että kunnan ei tarvitse tuottaa itse kaikkia palveluita, vaikka niillä onkin palveluiden pääasiallinen järjestämisvastuu.
Palvelumarkkinoiden avaaminen yrityksille ja normituksen väljentäminen loisivat yrittäjien mukaan olosuhteet, joissa laatu syntyisi reilusta ja avoimesta kilpailusta. Liiallinen normitus ei ole yrittäjien mieleen.
Tuore Sosiaalibarometri 2013 antaa kilpailutuksesta kuitenkin vähemmän mairittelevan kuvan. Sosiaalibarometrissä haastateltiin kuntien sosiaali- ja terveysjohtajia.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttaminen ei välttämättä ole tuottanut odotettuja hyötyjä, ja palveluissa on ollut puutteita. Samalla ulkoistukset ovat lipsuneet pääasiassa alan suurille toimijoille, varsinkin terveyspalveluissa.
Kustannus- ja laatusyistä kolmannes kunnista on palauttanut jo kertaalleen ulkoistettuja tehtäviä takaisin omaan palvelutuotantoon. Palvelujen ostaminen yrityksiltä on nostanut kustannuksia. Aluksi ulkoistus on tuonut säästöjä, mutta myöhemmin hintoja on korotettu.
Tässä on suuri ristiriita yrittäjien halun ja lopputuloksen välillä. Jos yritykset hinnoittelevat palvelunsa yläkanttiin, kuntien into tehdä ulkoistuspäätöksiä lopahtaa.
Asia kaipaa kuitenkin lisää selvittämistä. Kunnissa kilpailuttamisen osaamisessa on puutteita, ja palvelun ostajilla ei välttämättä ole kunnollisia menetelmiä seurata laatua.
Seuranta-, arviointi- ja laskentavälineissä on kehittämistä, jotta päästään arvioimaan kunnan omana työnä tehtävien ja yksityisiltä yrityksiltä ostettavien palvelujen suhdetta. Nyt sosiaali- ja terveysjohtajat eivät osaa edes kertoa, millä euromäärillä palveluja on kunnissa kilpailutettu.
Kuntien lakisääteisissä tehtävissä on väistämättä saavutettu lakipiste. Velvoitteiden karsinta on väistämätöntä.
Liikkeelle lähdetään kuitenkin hitaasti. Kuntauudistuksen yhteydessä ensi vuonna alkaa kokeilu, jolla kuntien lakisääteisiä tehtäviä harkitaan vähennettäväksi 2017.
Mikäpä estää mukaan lähteviä kokeilukuntia vilkaisemasta yrittäjien tarjoamaa valmista listaa.