Reilu kolmasosa Oulun läänin eteläosan hyvinvointitutkimukseen vastanneista pitää koulutus- ja kulttuuripalvelujen saatavuutta huonona. Laajassa, kolmen seutukunnan alueella toteutetussa hyvinvointitutkimuksessa on selvitetty kansalaiskyselyn avulla kuntalaisten mielipiteitä hyvinvoinnista ja hyvinvointipalvelujen tilasta.
Tutkimuksen ohjannut yliopettaja Leena Raudaskoski Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksiköstä pitää saatua vastausta yllättävänä, sillä alueella toimii kolme ammattikorkeakoulua ja kattavasti toisen asteen koulutusta. "Vastaus osoittaa myös, että kulttuuripalvelut eivät ole tyhjänpäiväinen asia. Jos niitä on ja niitä tuotetaan lisää, ne edistävät kuntalaisten hyvinvointia."
Palvelujen saatavuuteen vastaajat Ylivieskan, Nivala-Haapajärven ja Siikalatvan seutukuntien alueen 17 kunnassa olivat tutkimuksen tekijän, projektityöntekijä Taina Suihkosen mukaan enimmäkseen tyytyväisiä. Tyytyväisimpiä oltiin pankki-. posti- ja kauppapalvelujen saatavuuteen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus aiheutti sen sijaan vastaajien kesken enemmän hajontaa.
Hyvinvointipalveluista vastaajat olivat tyytyväisimpiä äitiys- ja lastenneuvolapalveluihin sekä lasten päivähoitopalveluihin. Myös kotisairaanhoito sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto toimivat vastaajien mielestä hyvin. Eniten arvosteltiin erikoislääkäripalveluja, yleislääkäripalveluja, työvoimatoimiston palveluja sekä päihdehuollon palveluja.
"Erikoislääkäripalveluja ei ole omalla paikkakunnalla saatavilla, vaan ne joudutaan hakemaan kaukaa."
Kyselyyn vastanneet kokivat elämäntilanteensa enimmäkseen hyvänä. Tyytyväisimpiä oltiin ihmissuhteisiin, asuinympäristöön ja -mukavuuteen sekä henkiseen vireyteen. Tyytymättömyyttä omassa elämäntilanteessa herätti eniten työllisyystilanne, vapaa-ajanviettomahdollisuudet sekä taloudellinen tilanne.
Muuttoa harkitsee harva
Tutkimukseen vastanneista suurin osa ei ollut aikeissa muuttaa. Muuttoa oli harkinnut 14 prosenttia vastaajista ja vain kolme prosenttia oli päättänyt muuttaa. Alle 25-vuotiaat vastaajat suunnittelivat muuttoa useammin kuin heitä vanhemmat.
Keskeisimmiksi muuttosyiksi mainittiin oma tai puolison työ. Näkemys kunnan sosiaalis-taloudellisesta tilanteesta ei juurikaan vaikuttanut muuttopäätöksen tehneisiin vastaajiin, mutta lisäsi sen sijaan muuton harkitsemista. Muuton harkinta lisääntyy kunnan sosiaalis-taloudellisten ongelmien kasvaessa.
Oulun läänin eteläosan hyvinvointitutkimus on laaja tutkimusalueeltaan ja sisällöltään. Vastaavia tutkimuksia on tehty Suomessa aikaisemmin pienempinä muun muassa Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa, Itä-Helsingissä ja Raahen seutukunnassa.
Tutkimus, jonka raportti valmistuu vuodenvaihtessa, tuottaa Oulun Eteläisen aluekeskusohjelman hyvinvointiverkoston koordinaattori Kaija Sepposen mielestä erinomaista tietoa kuntien käyttöön. Kuntakohtaisia tietoja on jo luovutettu kunnille, jotta ne voivat hyödyntää niitä jo ensi vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmissaan.
