Valtaosa palvelualoilla työskentelevistä kokee olevansa omalla alallaan. Samalla moni potee usein hartia- ja niskakipuja sekä tinkii kotiasioista työn vuoksi. Valtaosa vastaajista koki kuitenkin imua työhönsä viikottain.
"Palvelualoilla työ on sellaista, että siitä saadaan hyvää palautetta asiakkailta", sanoo vanhempi tutkija Irja Kandolin Työterveyslaitokselta.
Työterveyslaitoksen kyselyyn vastasi 6 000 kaupan, matkailu- ja ravintola-alan, kiinteistöpalvelujen sekä vartiointialan työntekijää.
Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen hankaluus puolestaan rasitti vastaajia.
"Kun työajoissa joutuu joustamaan työtehtävien tai esimiehen vaatimuksista, vähenee hyvinvointi. Silloin tehdään ylitöitä ilman korvausta."
Vastaajista korvauksettomiin ylitöihin on joutunut viimeisen vuoden aikana kuukausittain joka kymmenes työntekijä. Noin neljännes teki kuukausittain ylitöitä korvauksesta. Joka toinen työntekijä kertoi kärsivänsä kiireestä melko usein.
Parhaana lääkkeenä jaksamiseen Kandolin nostaa työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa omaan työnsä sisältöön sekä työaikoihin.
"Pidetään työvuoroluettelot selkeästi esillä. Hyvinvointi paranee selvästi, kun keskustellaan ja suunnitellaan yhdessä. Silloin saadaan tekijöiden näkemykset esille."
Neljännes vuoden töissä ilman sairauslomaa
Kandolinin mukaan vastauksissa ei ollut suuria alakohtaisia eroja. Vain väkivalta oli poikkeus. Vartijoista lähes puolet oli viimeisen vuoden aikana kokenut fyysistä väkivaltaa tai jollain välineellä uhkailua.
"Näillä muilla aloilla se on harvinaisempaa, onneksi. Eli siellä on kohdattu alle 10 prosenttia kumpaakin näitä. Sanallinen uhkailu on tietysti yleisempää."
Vielä huolestuttavampi luku työssä jaksamisessa oli se, että vartijoista vain 60 prosenttia piti koulutusta väkivaltatilanteiden varalta riittävänä. Kandolinin mukaan muilla palvelualoilla vastaaja luku oli vain 30.
Hän lisäisikin koulutusta väkivaltatilanteiden varalle, sillä työviihtyvyys kohenee heti, kun pelko poistuu. Sairauspoissaolojen suhteen palveluala ei Kandolinin mukaan eroa muusta palkansaajakunnasta. Neljännes työntekijöistä oli selvinnyt vuoden töissä ilman sairauspoissaoloja ja puolella niitä oli kertynyt enintään kaksi viikkoa.
Palvelualojen työoloja ja hyvinvointia tutkittiin vuoden alussa ennen kuin taantuma syveni.