Suomen Pietarin pääkonsulinvirasto kartoittaa kevään aikana Venäjällä asuvien inkerinsuomalaisten pitkäksi venähtäneen muuttojonon. Jonossa on edelleen noin 20 000 Suomeen pyrkivää inkeriläistä. Virossa heitä on noin 4 000.
Konsulaatissa uskotaan, että raakkaus vähentää merkittävästi maahanmuutto-oikeutta hakevien määrää. Urakan uskotaan olevan valmis toukokuun alkuun mennessä.
Viime vuosina maahan pyrkivien määrä ei ole juuri vähentynyt. Jonon hännillä odotusaika voikin venähtää yhä jopa useammaksi kymmeneksi vuodeksi.
Viime vuonna muuttoluvan Suomeen sai vajaat 700 inkerinsuomalaista. Edellisvuodesta määrä putosi yli 300:lla. Notkahduksen uskotaan olevan tilapäinen.
Konsuli Olli Kuukasjärvi sanoo, että vähenemisen taustalla on viime vuonna valmisteltu ja myöhemmin syksyllä voimaan astunut ulkomaalaislain muutos, joka tiukensi muuttoehtoja sisällyttämällä niihin myös kielitaitovaatimuksen.
"Muuttoluvan myöntämistä pohjustavia haastatteluja tehtiin viime vuonna normaalia vähemmän, koska haluttiin odottaa muutoksen valmistumista", hän sanoo.
Kuukasjärvi uskoo, että jo tänä vuonna niiden määrä palaa ennalleen ja muuttolupia myönnetään viime vuosina vakiintunut määrä, eli noin tuhat.
Suomessa asuu jo noin 20 000 inkeriläisstatuksella maahan muuttanutta.
Suomen hohde
hiipunut
Virossa asuvien inkerinsuomalaisten muuttohalut Suomeen ovat hiipuneet viime vuosina selvästi. Ainakin yhtenä selittävänä tekijänä on Viron liittyminen EU:n jäseneksi toukokuun alussa.
Viitteitä samaan suuntaan on havaittavissa myös Pietarissa. Viimeisimmällä haastattelukierroksella 300:sta kutsutusta haastatteluun saapui ainoastaan 50.
Jonon rukkauksen toivotaankin päivittävän Suomeen todella haluavien muutto-oikeutettujen määrän.
"Todellinen tilanne selkiintyy sen jälkeen kun jonosta karsitaan siihen mahdollisesti kuulumattomat", Kuukasjärvi sanoo.
Kielitaitovaatimuksen uskotaan vaikuttavan samaan suuntaan, vaikka koetta pidetäänkin "varsin helppona". Sen läpäisee kun hallitsee normaalin arkikielen. Vaatimus koskee vain päähakijaa, ei hänen perheenjäseniään.
Kielikoetta ei vaadita myöskään inkeriläiseltä siirtoväeltä, Suomen sotiin osallistuneilta eikä Suomen kansalaisten jäkeläisiltä Venäjällä.
Joulukuussa Pietarissa järjestetyssä ensimmäisessä pilottiluonteisessa kokeessa riittävä kielitaito oli 34:lla 50:stä siihen osallistuneesta. 16:n osallistujan taidot eivät riittäneet.
Virossa riman ylittäneiden suhteellinen osuus oli selvästi suurempi.
Jo vanhaan lakiin sisältyvä asuntoehto on Kuukasjärven mielestä myös muuttoa hillitsevä tekijä.
Muuttolupaa ei saa elleivät asuntoasiat ole kunnossa. Joissakin tapauksissa puuttuva asunto on lykännyt muuttoa jopa parilla vuodella.
Jonoon vauhtia
Suunnittelija Irma Heikkilä-Paukkonen työministeriöstä pitää muuttojonon päivittämistä välttämättömänä, jotta kokonaiskuva tilanteesta selviää.
Mutta vähintään yhtä tärkeää on hänen mielestään se, että muuttoprosessiin liittyvät haastattelut ja kielikokeet viedään läpi ripeästi."On kohtuutonta, että ihmisiä seisotetaan jonossa vuosikaupalla", hän sanoo.
Samaa mieltä on Karjalan suomalaisten Inkeri-liiton toiminnanjohtaja Vadim Byrkland Petroskoista. "Olisimme toivoneet, että haastatteluajoista olisi ollut edes jonkinlainen maininta Pietarin pääkonsulinviraston lähettämissä kirjeissä Suomeen muuttoa odottaville", Byrkland sanoo.
Heikkilä-Paukkonen muistuttaa myös siitä, että inkerinsuomalaisten maahan pääsyn kynnys on selvästi korkeampi kuin muilla ryhmillä.
"Kielitaitovaatimus koskee vain inkerinsuomalaisia. Muilta sitä ei edellytetä. Heillä on myös asuntoehto. Sitäkään ei ole muilla", hän sanoo.
Tilastokeskuksen tuoreen selvityksen mukaan jopa noin 40 prosentilla Venäjältä Suomeen muuttaneilla on korkea-asteen koulutus. Heikkilä-Paukkonen pitää määrää "huikean suurena".
"Kun meillä haikaillaan korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia niin pitäisi muistaa, että heitä on jo Suomessa suuri määrä", hän sanoo.