Mitä tehdä, jos sairastuu lukion keskellä, eikä sairaus tunnu loppuvan millään? Näin kävi nyt 21-vuotiaalle Liisalle (nimi muutettu), joka ensimmäisen IB-vuotensa jälkeen sairasteli yhtämittaisesti. Sen vuoksi hän opiskeli luokiossa viisi vuotta.
Kansaneläkelaitos (Kela) tarjoaa toisen asteen opiskelijalle opintotuen neljäksi vuodeksi, joten Liisa jäi neljännen vuoden jälkeen rahallisesti tyhjän päälle. Työttömänä opiskelijana hänen täytyi hakea toimeentulotukea.
"Halusin kuitenkin jatkaa koulua, koska kirjoitin kaikki aineet jo neljännen vuoden keväällä. Viidentenä vuonna kävin vain muutamia kursseja, jotka olivat jääneet sairauteni takia käymättä", Liisa kertoo.
Arpeetista löytyi apua. Astman ja atooppisen ihon takia Liisa ei voinut hakea siivous- tai postitöitä, ja se rajasi hänen mahdollisuuksiaan päästä puolipäiväiseen työhön. Kun työnhaku ei tuottanut tulosta, hänen ainoaksi mahdollisuudeksi jäi sosiaalitoimiston tarjoama tuki.
"Viime kesästä viime vuoden marraskuuhun saakka sain ihan hyvin toimeentulotukea, mutta loppuvuodesta sen saamisen kanssa alkoi olla ongelmia. Hain tukea joulukuulle, ja tammikuun puolessa välissä sain siitä kielteisen päätöksen."
Toimeentulotukea saadakseen täytyy hakea töitä, vaikka olisi täysipäiväinen opiskelija. Sosiaalitomistolla on oikeus lyhentää toimeentulotukea 20-40 prosenttia, jos kyseessä on pitkäaikainen toimeentulotuen hakija.
"Minulle sanottiin, että jonkun sukulaisen pitäisi auttaa ja että pitäisi etsiä töitä. Sosiaalitoimiston mukaan toimeentulotukea tulisi hakea vain silloin, kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Minulle se oli viimeinen keino, ja en siltikään saanut tukea", Liisa muistelee.
Vasta Liisan kysyessä apua työnhakuun sosiaalitoimistosta hänelle kerrottiin arpeetista, joka on sosiaalitoimiston oma työnhakupalvelu. Kun sosiaalitoimistossa nyt tiedettiin hänen varmasti hakevan töitä, helpottui myös toimeentulotuen saaminen.
Saatuaan tammikuun puolivälissä kielteisen päätöksen joulukuun toimeentulotuesta Liisa ei voinut enää uusia joulukuun hakemustaan. Masennusta sairastaneen naisen parantumista ei edistänyt jatkuva rahahuoli ja sen aiheuttama uhka siitä, että vuokra-asunto menisi alta vuokrarästien vuoksi.
"Kun en saanut toimeentulotukea joulukuusta helmikuuhun, minulle tuli jo postissa häätöilmoitus. Samalla viikolla sain onneksi päätöksen toimeentulotuesta, joten pystyin maksamaan rästiin jääneet vuokrat", Liisa huokaa helpotuksesta.
Tuki toi lisää tukea. Liisa oli hakenut asumistukea viime kesänä, mutta kielteisen päätöksen tuova kirje oli kadonnut postissa, eikä hän koskaan saanut kirjettä. Sen vuoksi hän ei tiennyt tarvittavista asiakirjoista, joiden vuoksi asumistuki oli häneltä evätty.
Se vaikutti myös toimeentulotuen saamiseen, sillä sosiaalitoimisto katsoi, ettei Liisa ollut hoitanut omia asioitaan tarvittavalla tavalla, ja heillä oli näin oikeus evätä häneltä toimeentulotuki.
Kun asumistukipäätös oli vihdoin myönteinen, sosiaalitoimisto ei joutunut maksamaan enää koko vuokraa, mikä myös osaltaan helpotti toimeentulotuen saamista.
Maaliskuun lopussa Liisalle soitettiin ja pyydettiin työhaastatteluun. Hän sai arpeetin kautta töitä sosiaali- ja terveystoimen talous- ja hallintoyksiköstä.
"Nykyinen työsopimus kestää kesän, ja sen jälkeen se uusitaan jos niin haluan", keväällä Oulun Lyseon lukiosta valmistunut Liisa kertoo.