Paula ja Markku Loukkola ovat paluumuuttajia kaupungin sisällä. Neljä vuotta sitten jouluna perhe pääsi muuttamaan Markun syntymäkodin maisemiin Madekoskelle Järvitieltä Kuivasjärveltä.
"Haaveilimme omakotitalon rakentamisesta. Se tuli mahdolliseksi, kun saimme vanhemmiltani lahjoituksena tontin. Madekoskea parempaa paikkaa ei voi toivoakaan: Tämä on rauhallista maaseutua. Oulujoki on vieressä, mutta kaupunkiin on vain kymmenen minuutin matka", Markku Loukkola ylistää.
Loukkolat joutuivat purkamaan talonsa alta Markun isovanhempien pienen omakotitalon, jonka Sofia ja Ville Loukkola hankkivat 1930-luvulla. Talon sai rakentaa vain vanhan paikalle.
"Madekoskella säännöstellään rakentamista näköjään tiukasti, mikä pitää alueen tietysti rauhallisena ja väljänä", Loukkolat kiittävät.
Rovaniemeläislähtöinen Paula Loukkola sanoo, että hänellä ei ollut minkäänlaisia ongelmia sopeutua Ouluun ja Madekoskelle. Nykyisin hänen omatkin vanhempansa asuvat Oulussa.
Markku Loukkolan vanhemmat asuvat saman vanhan pellon laidalla ihan vieressä, joten lastenhoitoapu kuusivuotiaalle Oskulle ja kohta kolmevuotiaalle Otolle on naapurissa.
Kysyntä ei kohtaa tarjontaa
On verrattain yleistä, että hakeudutaan asumaan lapsuuden kotimaisemiin. Loukkolatkin huomaavat muutaman kilometrin säteeltä yli puolikymmentä nuorta perhettä, jotka ovat joko kunnostaneet vanhan kotitalonsa, rakentaneet vanhempiensa kupeeseen tai ainakin muuttaneet takaisin Madekoskelle kaupunkivuosien jälkeen.
Oulun kaupungin suunnittelusihteeri Maria Ala-Siuru on tutkinut Oulun sisäistä muuttoliikettä. Tutkimusten mukaan muuttopäätöksen määräävät ensisijaisesti työ-, opiskelu, tulotaso-, perhekoko- ja matkakustannussyyt.
"Tärkeällä sijalla ovat kuitenkin myös asuinympäristötekijät. Jos olet esimerkiksi Madekoskelta kotoisin ja sinulla on moni muu asia järjestyksessä, miksi et perheen kasvaessa haluaisi muuttaa lähtösijoillesi, varsinkin jos tonttimaata kotipaikalla on vielä saatavissa", Ala-Siuru perustelee.
Sisäiseen muuttoon Oulussa kuitenkin vaikuttaa ensisijaisesti, mitä asuinalueita kulloinkin valmistuu. Myös työllisyystilanne vaikuttaa, miten muutetaan ja mihin.
Kysyntää joillekin vanhoille alueille saattaa olla paljon, mutta tarjontaa kaikkialla välttämättä ei ole. Kiinteistövälitysliike Pekka Arbeliuksen toimitusjohtaja Pekka Arbelius sanoo, että hyvin monet oululaiset asunnonostajat hakeutuvat mielellään lapsuutensa kaupunginosiin omakotitaloihin, jos rahat riittävät eikä matka kaupungista ole liian pitkä.
"Kysyttyjä alueita ovat muun muassa Kastelli, Värttö ja Pyykösjärvi, eli alueet, jotka sijaitsevat viiden kilometrin sisällä keskustasta. Mehän myisimme vaikka kuinka paljon asuntoja näiltä alueilta, mutta tarjontaa ei riitä niin paljon kuin kysyntä edellyttäisi", Arbelius sanoo.
Nuorena suureen asuntoon
Ala-Siurun selvitysten mukaan sisäinen muuttoliike on ketju, jossa erilaiset asuntokunnat toteuttavat asumistarpeitaan. Nuorena muutetaan pieneen asuntoon, sitten nuorena pariskuntana kaksioon tai kolmioon ja seuraavaksi omakotitaloon kolmikymppisenä ja sitä vanhempana.
Arbelius arvioi, että nykyisin hankitaan usein jo parikymppisenä verrattain suuri asunto, jotta siinä voisi asua mahdollisimman pitkään.
Kun nuoret ja varhaiskeski-ikäiset muuttavat omakotitaloihin esikaupunkeihin, heidän vanhempansa siirtyvät pieniin asuntoihin lähemmäksi keskustaa.
Juuri nyt ovat Heinäpää, Etu-Lyötty, Intiön entinen kasarmi sekä Karjasillan Caritas-alue paikkoja, joihin rakennetaan. Niihin suuntautuu tämä senioreiden muuttoliike.
Pekka Arbeliuksen mukaan ydinkeskusta ei vedä entiseen malliin, koska siellä ei ole enää vapaata tonttimaata jäljellä.
Rakentamisalueet vetävät
Sisäisen muuton luvut luvut viime ja toissa vuodelta kertovat, että keskustasta nettomuutto vuonna 2000 oli -397 ihmistä ja viime vuonna -99 ihmistä. Vielä vuonna 2000 keskustan nettomuutto oli yli 800 henkeä plussalla.
Sisäisen muuton nettomuutto tarkoittaa alueen tulomuuttoa vähennettynä lähtömuutolla kaupungin sisällä. Muilta paikkakunnilta Ouluun muuttavat ja kaupungista lähtevät eivät kuulu tilastoon. Nettomuutto kaupunginosittain ei siis kerro kasvusta tai väen vähenemisestä, vaan siitä, mihin oululaiset muuttavat Oulussa.
"Sisäisen muuton vaihtelu on ollut melko suurta vuosittain. Taso riippuu voimakkaasti siitäkin, mihin ajankohtaan alueen asunnot valmistuvat. Jos asuntoja valmistuu joulukuussa paljon, se näkyy tilastossa, mutta jos se valmistuminen siirtyykin seuraavan vuoden tammikuulle, kuva on taas vähän toisenlainen", Maria Ala-Siuru sanoo.