Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.) ei olisi valmis palaamaan vanhaan järjestelmään, jossa terveydenhuollon rahoitus olisi nykyistä enemmän valtion vastuulla. Näin siitä huolimatta, että hän pitää perusterveydenhuollon asemaa heikkona.
Ministerin mukaan korvamerkittyihin valtionosuuksiin paluu ei ole järkevää, sillä vanha käytäntö jäykisti terveydenhuollon rakenteita ja johti epätarkoituksenmukaiseen varojen käyttöön.
"Sen takia korvamerkinnästä haluttiin pois. Miksi siihen haluttaisiin nyt takaisin?", Hyssälä kysyy.
Kuntien järjestämien peruspalveluiden valtionosuuksien korvamerkitseminen pakotti kunnat käyttämään niille ohjatut varat sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Sosiaali- ja terveysministeriön STM:n talousarvioesityksessä valtionosuuksia lisättäisiin runsaat 380 miljoonaa euroa, josta tosin 257 miljoonaa on veroalen kompensaatiota kunnille. Kokonaisuudessaan sosiaalimenot vuonna 2004 ovat 39,7 miljardia euroa, josta valtio rahoittaa kolmanneksen, STM arvioi.
Kustannukset nousseet
Hyssälä huomauttaa myös yhteiskunnan kantokyvystä terveyspalvelukeskustelussa. "Kymmenen vuotta sitten terveydenhuolto maksoi vähemmän kuin tänä päivänä. Kustannukset ovat nousseet. Jotta järjestelmää yleensä pystyttäisiin pitämään yllä, se pitää mitoittaa kansantalouden kestokyvyn mukaisesti."
Ministeri ei näe potilaiden maksuosuuden kasvua suurena ongelmana, vaan painottaa progressiivista verotusjärjestelmää ja toimeentulotukea taloudellisten erojen tasaajina.
Huoli potilasosuuksien nousun vaikutuksesta tasavertaisuuteen on Hyssälän mukaan väärin suunnattu. "Ei ole alunperinkään ajateltu, että terveysjärjestelmä tasaisi taloudellisia eroja, mutta sen sijaan kylläkin terveyseroja pyritään tasaamaan niin, että huolehditaan julkisen järjestelmän toimivuudesta, jolloin se on kaikille hyvin edullista. Terveyskeskuksessa käynti ja julkinen hoito on edullista."
Entinen peruspalveluministeri Osmo Soininvaara (vihr.) käynnisti vuonna 2001 kansallisen terveyshankkeen terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Yksi hankkeen tavoitteista on hoidon laadun ja määrän turvaaminen maan osasta tai henkilön maksukyvystä riippumatta.
"Meneillään oleva kansallinen terveyshanke pyrkii nimenomaan julkisen terveydenhuollon parantamiseen. Se on juuri vähävaraisten turva", Hyssälä kertoo.
Professori eri mieltä
Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveystieteen professori Juhani Lehto ei ole peruspalveluministerin kanssa samoilla linjoilla. Lehto ehdottaa, että valtakunnalliset ja maakunnalliset päätöselimet ottaisivat vetovastuun perusterveydenhuollon priorisoinnissa.
Lehdon näkemyksen mukaan erikoissairaanhoidon etua on valvomassa kaksi voimakasta organisaatiota: suuret kuntayhtymät ja vahvat asiantuntijaorganisaatiot. Kuntien vastuulla oleva perusterveydenhuolto jää siten auttamatta toiselle sijalle, Lehto huokaa.
"Valtakunnallisessa päätöksenteossa ei saisi alistua kaikille paineille, vaan perusterveydenhuolto on pitäisi valtakunnallisesti priorisoida", hän arvostelee.
Perusturvaministeristä poiketen Lehto lisäisi valtionosuutta roimasti. "Valtionosuus pitäisi nostaa 40-45 prosentin tasolle kokonaiskustannuksista. Sillä olisi jo merkitystä." Nyt valtionosuus on noin 28 prosenttia. 1990-luvun alussa valtio ja kunnat maksoivat suunnilleen saman suuruisen osan terveydenhuollosta.