Useat Euroopan valtiot kasvattavat puolustusmäärärahojaan. Taustalla on epävakaan Venäjän uhitteleva käytös.
Suomi joutuu muiden mukana nostamaan puolustusmenojaan, olivatpa tulevaisuuden puolustusratkaisut millaisia tahansa.
Eurooppa on palaamassa 25 vuotta ajassa taaksepäin, kylmän sodan aikaiseen kilpavarustelun kauteen. Useat maat ovat kasvattamassa puolustusmenojaan ja nostamassa puolustusvoimiensa kriisivalmiutta.
Eniten puolustusmäärärahoja lisäävät valtiot Venäjän lähialueilla. Euroopan turvallisuusasioihin keskittyvän European Leadership Networkin kokoamien tietojen mukaan Norja, Puola, Romania, Latvia, Liettua ja Viro ovat Hollannin ohella nostaneet puolustusmenojaan (Kaleva 1.4.). Liettua on lisäksi päättänyt palauttaa asevelvollisuuden.
Saksa kasvattaa puolustukseen käyttämäänsä rahasummaa seuraavan viiden vuoden aikana 6,2 prosenttia nykyisestä, mikä on tuntuva korotus.
Yhdysvallat on sijoittanut panssarivaunuja Baltiaan ja tuonut sinne myös tuhansia sotilaitaan harjoituksiin. Sotilasliitto Nato on perustamassa Eurooppaan 5 000 sotilaan nopean toiminnan joukot, jotka olisivat lähtövalmiudessa 48 tunnissa.
Syytä takaperoiselle kehitykselle ei tarvitse kaukaa hakea. Maanosan turvallisuustilanne järkkyi runsas vuosi sitten, kun Venäjä miehitti laittomasti Krimin niemimaan ja kun sotatila alkoi Itä-Ukrainassa.
Omia sotilasmenojaan tukevasti kasvattava Venäjä on perustellut kansainvälisistä sopimuksista piittaamatonta toimintaansa Natolla. Venäjän mukaan Nato haluaa laajentua itään. Niin tai näin, Venäjän uhon vuoksi Euroopan maiden huoli omasta turvallisuudesta on moninkertaistunut verrattuna 2000-luvun alkuun.
Ajan ilmapuntariksi sopii Ruotsi, joka supisti armeijan määrärahoja ja lakkautti yleisen asevelvollisuuden. Tuuli on kääntynyt. Ruotsi lähettää joukkojaan Gotlantiin ja etsii kumppaneita parantaakseen sotilaallista valmiuttaan.
Uhkien edessä Euroopan maiden puolustus nielee yhä enemmän rahaa. Suomessa enemmistö eduskuntapuolueista on valmis nostamaan puolustusmäärärahoja.
Syytä onkin. Suomessa puolustusbudjetin osuus kansantaloudesta on tänä vuonna 1,29 prosenttia. Luku on pienin seitsemään vuoteen, ja lisäksi Suomi käyttää puolustusrahansa tehokkaasti. Virossa vastaava prosenttiosuus on yli kaksi ja Norjassa 1,6. Tosin Nato-maina naapurit ovat sitoutuneet kasvattamaan puolustusbudjettiaan.
Suomi joutuu nostamaan puolustusmenojaan, olivatpa tulevat puolustusratkaisut millaisia tahansa.
Presidentti Sauli Niinistö ilahtui, kun Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ehdotti jokin aika sitten EU:lle yhteistä armeijaa. Myös Niinistö on väläytellyt vastaavaa yhteistyömallia.
EU-armeija on utopiaa. Euroopan Nato-maat eivät halua rinnakkaista järjestelmää. Saksan kielteisen kannan esitti Suomen-suurlähettiläs Dorothee Janetzke-Wenzel: Naton rinnalle ei kannata pystyttää uusia turvarakenteita (Kaleva 1.4.).
Suurlähettiläs huomautti, että Suomi on jo päättänyt puolustusyhteistyöstään. Nato-yhteensopivuutta on kehitetty pitkään. Suomi otti suuren askeleen solmiessaan Naton kanssa isäntämaasopimuksen.