Paltamossa vuosina 2009–2013 toteutettu täystyöllisyyskokeilu pääsi tavoitteeseensa siinä mielessä, että työttömyys saatiin sen ansiosta painetuksi alas.
Kokeilun alkaessa työttömyysprosentti oli 17 ja nyt kokeilun päättyessä tämän vuoden lopussa työttömyys on neljän prosentin tasolla. Tätä alhaisempaan työttömyysasteeseen on vaikea päästä missään oloissa.
Paltamon mallissa oli tarkoitus tarjota työtä kaikille 16–64-vuotiaille, jotka eivät työllisty avoimilla työmarkkinoilla.
Työsuhteita solmittiin kaikkiaan 400 perusturvaa hieman korkeammin korvauksin. Väki työskenteli kunnalla, yhdistyksissä ja yrityksissä.
Kokeilun tarkoituksena oli myös yrittää pureutua aikaisempaa syvällisimmin vaikeasti työllistettävien ongelmiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kokeilusta tekemästä seurantaraportista ilmenee, että monelle varsinkin iäkkäämmälle työttömälle mielekäs tekeminen ja osallisuus työyhteisössä lisäsivät henkistä ja fyysistä hyvinvointia.
Lähes puolet työllistetyistä arvioi kuitenkin, ettei heidän hyvinvointinsa kohentunut kokeilun kuluessa. Ilmeisesti taustalla kummitteli tieto heikoista työnsaantimahdollisuuksista kokeilun jälkeen.
Suurin pettymys liittyi avoimille työmarkkinoille pääsyn vaikeuteen. Osittain tämä johtui talouden taantumasta.
Paltamon työllisyyskokeilun hintalappu viideltä vuodelta on noin 17,5 miljoonaa euroa. THL:n arvion mukaan siitä 60 prosenttia palaa yhteiskunnalle.
Kokeilu osoittaa, että pitkäaikaistyöttömien työllistäminen on vaikeaa ja ottaa hintansa. Useissa tutkimuksissa on kuitenkin todistettu, että syrjäytyminen tulee yhteiskunnalle vielä kalliimmaksi.